LEHTIKUVA
Pakolaispaine kasvaa edelleen EU:ssa – turvapaikanhakijat nukkuvat jo kaduilla Belgiassa
Turvapaikanhakijoiden korpivaellus EU:n alueelle kasvaa ennätysvauhtia. Belgiassa sadat maahanpyrkijät nukkuvat kaduilla ja laitureilla. Viime vuonna maahan saapui 100 000 turvapaikanhakijaa – 63 000 sotaa pakenevan ukrainalaisen lisäksi. Belgia enää ei pysty hallitsemaan maahantulijoiden vyöryä ja tilanne on jo kriittinen myös Hollannissa ja Luxemburgissa.
Brysselissä keskustan tuntumassa sijaitsee kaupungin vastaanottokeskus ”Petit-Château”. Lähikaduille ja laitureille on majoittunut telttoihin satoja paperittomia sekä turvapaikanhakijoita. He kaikki odottavat viranomaisten päätöksiä ja uutta suuntaa elämäänsä.
Alueelle on sijoitettu kymmenisen siirrettävää vessaa, paikallisten asukkaiden protesteista huolimatta. Virtsan haju on voimakas ja ihmisten ulosteet valuvat pitkin laituria, jossa väki ennen kävi tarpeillaan.
– Juuri nyt täällä leviää syyhyepidemia, josta on vaikea päästä eroon, koska väki ei pysty peseytymään, eikä myöskään voi pestä vaatteitaan, toteaa David Vogel Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä Svenska Dagbladetissa.
Hallitus kieltäytyy maksamasta sakkoja
Belgian hallitusta on kritisoitu siitä, ettei se tee tarpeeksi turvaa ja parempaa elämää hakevien auttamiseksi. Belgia on jopa haastettu EU-tuomioistuimeen, ja saattaa saada sakot puutteellisesta eurooppalaisten lakien noudattamisesta turvapaikanhakijoiden kohtelussa.
Belgian oikeuslaitos on useissa tuomioissaan tullut samaan lopputulokseen lakien vastaisesta siirtolaisten asioiden käsittelystä. Brysseliläinen tuomioistuin on jopa päättänyt, että hallituksen on maksettava 250 euroa päivää kohti jokaisesta turvapaikanhakijasta, joka jää vaille yöpymispaikkaa.
Belgian hallitus kieltäytyy maksamasta. Syynä se, että sakkorahat saattaisivat houkutella maahan yhä enemmän siirtolaisia. Myös Hollanti ja Luxemburg ovat toistuvasti ilmoittaneet viime kuukausien aikana, että turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut ennätysvauhtia ja että maiden vastaanottokeskukset ovat täynnä.
Sopua taakanjaosta ei näköpiirissä
Viime vuonna EU:sta haki turvapaikkaa miljoona ihmistä. Sodan jaloista unionin alueelle pakeni tilapäiseen suojeluun neljä miljoonaa ukrainalaista. Yleistä ilmapiiriä ei kohenna se, että samaan aikaan eurooppalaiset itse tuskailevat tavoittamattomiin karkaavien omien kustannustensa kanssa.
EU:n pakolaisvirasto EASO ennustaa, että turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa kasvuaan vuonna 2023. EU:ssa jatkuvat edelleen 27 jäsenmaan neuvottelut turvapaikanhakijoiden jakamisesta jäsenmaiden kesken. Ajatus kiintiöpakolaisista ei ole saanut jakamatonta kannatusta, eikä sopua välttämättä edes ole näköpiirissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sopimus taakanjaosta David Vogel Petit-Château ukrainalaiset Ukrainan sota tilapäinen suojelu Venäjän hyökkäys kiintiöpakolainen EASO laittomat maahanmuuttajat siirtolaiset Euroopan unioni maahanmuuttajat vastaanottokeskus EU-tuomioistuin Lääkärit ilman rajoja Luxemburg Sakot Bryssel Taakanjako Paperittomat Turvapaikanhakijat Belgia pakolaiset Hollanti EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Liettua uhmaa EU-tuomioistuimen päätöstä – aikoo puolustaa rajojaan jatkossakin
Purra ja Rantanen äimistyneinä: Olipa kriisi mikä tahansa, hallitus haalii lisää turvapaikanhakijoita Suomeen
Perussuomalaiset tyrmäsi kyselytunnilla hallituksen unelman saada laittomasti maassa olevat jäämään Suomeen: ”Kutsuhuuto haittamaahanmuutolle, joka maksaa miljardeja”
Purra: Pakolaisuuksia on todella erilaisia
Laittomien maahanmuuttajien vyöry Eurooppaan vilkkainta sitten vuoden 2016
EU:lta kauppaetuja kehittyville maille – jos ottavat vastaan ilman oleskelulupaa jääneitä paluumuuttajia
Sijaisäiti raiskauksen takia Britanniasta karkotetulle afgaanille: “Älä tule takaisin – täällä ei ole sinulle mitään”
Maahanmuuttajien taakanjako etenee EU:ssa – Hakkarainen: ”Kansallisvaltioille ei jää paljoa sanansijaa”
Pakolaiskriisi on täällä taas – Välimeren ylittää yli 2 000 laitonta siirtolaista vuorokaudessa ja luvut lähestyvät vuoden 2015 tasoa
Viikon suosituimmat
Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Krista Kiurua lyöty kasvoihin
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.