Pakolaiskriisi myllertää Euroopassa uudella vaihteella

Viime vuonna ennennäkemättömiin mittoihin paisunut pakolaiskriisi on järisyttänyt Eurooppaa monella tavalla: raja-aitoja on pystytetty, henkilöpapereita kysellään, mantereelle saapuneiden rekisteröinti takkuaa ja kansalaismielipiteet jyrkkenevät likimain jokaisessa maassa. Miltä Euroopan tuleva vuosi näyttää pakolaiskriisissä?

Ruotsi vaati 4.1. alkaen Tanskasta tulevilta henkilöllisyyspaperit, sillä Ruotsiin on saapunut lukuisia paperittomia siirtolaisia. Ruotsin mukaan tämä on turvallisuusuhka. Ruotsi langettaa liikennöitsijöille tuntuvan uhkasakon jokaisesta papereitta Ruotsiin saapuvasta henkilöstä.

Tanska on Ruotsin päätöksestä nyreissään. Tarkastukset hidastavat myös työmatkaliikennettä. Tarkastuksien tehokkuudesta kielii tosin se, että Tanska on aloittanut vastaavat tarkastukset Saksan vastaisella rajallaan.

EU:n kolossaalinen ohjelma kutistunut lilliputiksi

Kahdeksan kuukautta sitten EU-päättäjät sopivat määräenemmistöpäätöksellä turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta eri EU-maihin, koska Kreikkaan ja Italiaan oli rantautunut kymmeniä tuhansia pakolaisia. Uudelleensijoitettavien määrää kasvatettiin myöhemmin. Heitä pitäisi olla nyt 160 000.

Euroopan komission laskelmista selviää, että uudelleensijoituksia on tehty vain 272 ihmisen edestä. Mikäli ohjelma polkee tällä tavoin lähes paikoillaan, olisi uudelleensijoitusohjelma päätöksessään noin 392 vuoden kuluttua.

Uudelleensijoitusohjelma pahassa vastatuulessa

Mahtipontisista puheista ja lupauksista huolimatta ohjelman toteutus takkuaa likimain kaikilla rintamilla. EU-mailla ei ole riittävästi paikkoja, joihin uudelleensijoitettavat turvapaikanhakijat voisi majoittaa. Majoitus vaatii useimmiten myös valtavia infrastruktuurihankkeita. Monilla EU-mailla on kuitenkin rahoitus kiven alla, sillä eurokriisistä puhjenneet velkajuhlat tulisi vaihtaa vyönkiristykseen.

Osa EU-maista ei tosin haluaisi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Osa EU-maista haluaisi valita käsin parhaiten koulutetut ja kielitaitoisimmat turvapaikanhakijat.

Myös maanosaan tulleiden käsitykset ovat ristiriidassa uudelleensijoitusohjelman kanssa. Turvapaikanhakijat pelkäävät jäävänsä jumiin esimerkiksi Kreikkaan, jos heidät rekisteröidään Kreikassa.

Valtaosalla on myös vääränlaiset käsitykset siitä, mitä Eurooppa voi heille tarjota. Erityisesti ihmissalakuljettajat ovat antaneet perin erheellistä tietoa siitä, mitä matkaajat voivat Euroopalta odottaa. Monella saapujalla on siten selkeä käsitys siitä, mihin EU-maahan he hakeutuvat. Tällöin he tuskin suostuvat tulevansa uudelleensijoitetuksi esimerkiksi Romaniaan tai Bulgariaan.

Ovatko raja-aidat sittenkin vastaus?

Unkarin pääministeri Viktor Orbán rikkoi EU-tabun pystyttämällä raja-aitoja maan rajoilleen. Orbánin tiukka suhtautuminen pakolaiskriisin hoitoon tyrmättiin täysin.

Nyt raja-aitoja ja -tarkastuksia on otettu käyttöön useammassa EU-maassa. Schengen-sopimuksen mukaan sopijamaiden välistä vapaata ja kontrolloimatonta ihmisliikennettä voidaan rajoittaa tilapäisesti.

Toistaiseksi esimerkiksi Kreikasta matkustetaan omin päin kohti pohjoista, koska rekisteröinti on hidasta ja odotusajat voivat kestää kuukausia. Valvomattomien rajojen vuoksi omatoiminen matkailu on ollut monin verroin joutuisampaa.

Mutta mikäli aidat nousevat saapumismaiden rajoille, voi tilanne muuttua oleellisesti. Tämä voisi tehdä asianmukaisesta rekisteröinnistä houkuttelevampaa. Vastaavasti monen EU-maan johtajan on helpompi taistella “holtitonta maahantuloa” vastaan.

Vaikeneminen on kultaa – populisteille

Saksassa Kölnin kaupungin poliisitiedotus vuoden vaihteen yön tapahtumista on herättänyt vilkasta keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin valtaapitävien keskuudessa. Keskustelun pääteemana ei ole aina ollut se, mitä tuona yönä tapahtui. Debatin polttopisteessä on ollut myös se, miksi poliisi vaikeni asiasta niin monta päivää.

Vaikeneminen heikentää kansalaisten luottamusta järjestelmään. Kölnin uudenvuoden yönä “pohjoisafrikkalaisten ja Lähi-idästä tulleiden näköiset” miehet ahdistelivat naispuolisia juhlijoita.

– Meillä on multikulttuurisessa Kölnissä useita muslimeja. Nämä olivat humalaisia rikollisia, totesi rikosten uhreiksi joutuneiden yhdistyksen edustaja Marianne Weich.

Saksan päähallituspuolueen CDU:n ja tämän baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n kärkihahmoja on kuitenkin valittanut poliisin tiedotuksen takkuamista. Vaikenemista ovat toruneet muun muassa CDU:n Jens Spahn ja CSU:n Stephan Mayer.

Vaihtoehto Saksalle -puolueen puheenjohtaja Frauke Petry kirjoitti yhteisöpalvelu Twitterissä viestin maan liittokansleri Angela Merkelille. Petry kysyy Merkeliltä: “Rouva Merkel, joko Saksa on näiden rikosaaltojen ja seksuaalisten hyökkäyksien jälkeen teille riittävän värikäs ja kansainvälinen?”

Frau #Merkel stellen Sie d.Sicherheit&Ordnung in Deutschland wieder her!https://t.co/MtYHTbWuXQ
Grenzen Schließen! pic.twitter.com/kYOqkoDuW7

— Frauke Petry (@FraukePetry) January 5, 2016