Pakolaisten virta pois Ukrainasta on kääntynyt, ainakin toistaiseksi. Ukrainan rajaviranomaisten mukaan maahan on palannut viime viikkojen aikana päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kyse ei ole enää vapaaehtoisista taistelijoista, vaan maahantulijoiden joukossa on nyt pikemminkin naisia ja lapsia.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Ruotsin hallitus varautui jopa 212 000 pakolaisen maahantuloon. Turvapaikkaa on hakenut sodan ensimmäisten kuukausien aikana vajaat 40 000 ukrainalaista ja uusien hakemusten määrä on nyt pudonnut kymmenesosaan kiireisimmistä ajoista.
Ruotsin hallitus onkin antanut Maahanmuuttovirastolle tehtäväksi selvittää, miten ukrainalaisten kotiinpaluuta voisi valtion toimin avittaa. Apu voisi koostua neuvonnasta, viranomaisyhteyksien järjestämisestä sekä suorasta taloudellisesta tuesta palaajille.
-Meidän täytyy varautua pakolaisten paluuseen kotimaahansa mutta myös siihen, että Venäjä kasvattaa sotaponnisteluitaan ja pakolaisten määrä kasvaa taas, toteaa maahanmuuttoministeri Anders Ygeman.
-Meillä on jatkuvasti akuuttia majoitustarvetta juuri tulleille mutta tärkeätä on huomioida myös pidempään maassa olleiden tilanne, sanoo Punaisen Ristin Therese Lejon.
Maaliskuussa sodan ensimmäisinä viikkoina Ukrainasta pakolaisiksi lähteneet olivat terveempiä ja vahvempia kuin nyt saapuvat, sodan traumatisoimat ihmiset. Monet ovat jääneet sodan jalkoihin, odottaen turhaan sen loppumista.
-Meidän pitää ottaa huomioon mahdolliset mielenterveyden häiriöt, huoli sodan jalkoihin jääneistä lähimmäisistä voi painaa. Ihmiset tarvitsevat kuntoutusta ja tietoa yhteiskunnasta, jossa he ovat saaneet turvan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
