LEHTIKUVA
Muun muassa Vapaakielivalinta ry ja Suomalaisuuden Liitto ovat onnistuneet keräämään kansalaisaloitteeseen vaadittavat 50 000 ääntä.
Eduskunnalle jätettävään Ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteiseen on keräty tähän mennessä 52 000 nimeä. Nimiä kertyy vielä lisää, sillä aikaa aloitteen allekirjoittamiseen on 4. syyskuuta saakka.
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja, siviiliammatiltaan erityisopettaja ja virkavapaalla oleva EU-virkamies Pekka M. Sinisalo kertoo liiton olleen vahvasti mukana keräyskampanjassa.
– Olemme olleet mukana yhtenä järjestäjänä ja koordinaattorina. Ja etenkin tuohon turuilla ja toreilla tapahtuvaan nimien keruuseen jäsenemme ovat osallistuneet hyvin aktiivisesti. Jotkut naisistamme ovat keränneet pakkoruotsia vastustavaan kansalaisaloitteeseen jopa tuhansia nimiä, Sinisalo kiittelee.
Ei senttiäkään valtionapua
Vapaata kielivalintaa kannattava Suomalaisuuden Liitto on tukenut kansalaisaloitteen eteenpäin vientiä noin 30 000 eurolla. Sinisalo pitää summaa mitättömänä verrattuna pakkoruotsin puolustajien taloudellisiin resursseihin.
– Vastapuoli käyttää vuodessa miljoonia oman asiansa ajamiseen eli pakkoruotsin säilyttämiseen. Esimerkiksi Svenska Folktinget eli ruotsinkielisten kansankäräjät saa vuodessa valtionapua noin 750 000 euroa. Me emme saa valtiolta senttiäkään.
Meidän rahallinen panostuksemme tämän kansalaisaloitteen hyväksi on pisara meressä toiseen osapuoleen verrattuna, Sinisalo huomauttaa.
Äänestys omantunnon mukaan
Kansan tahtoa on peilattu mm. kansanedustajien mielipiteiden perusteella. Tulokset ovat hieman vaihdelleet, mutta nyt näyttäisi siltä, että puntit ovat tasan tai vapaan kielivalinnan kannattajilla on eduskunnassakin enemmistö.
Sinisalo toivoo, että kun asiaa käsitellään eduskunnan suuressa salissa, todennäköisesti ensi vuoden alkupuolella, kansanedustajilla olisi vapaat kädet.
– Toivon, että kansanedustajat saavat äänestää omantuntonsa mukaan eli niin kuin perustuslaissa on tämä oikeus heille suotu. Olisi äärimmäisen toivottavaa, että kansanedustajien perustuslaillisia oikeuksia ei sidottaisi ryhmäpäätöksillä, Sinisalo korostaa.
SEPPO HUHTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
