LEHTIKUVA
Pakkoruotsin asema heikkenee
Muun muassa Vapaakielivalinta ry ja Suomalaisuuden Liitto ovat onnistuneet keräämään kansalaisaloitteeseen vaadittavat 50 000 ääntä.
Eduskunnalle jätettävään Ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteiseen on keräty tähän mennessä 52 000 nimeä. Nimiä kertyy vielä lisää, sillä aikaa aloitteen allekirjoittamiseen on 4. syyskuuta saakka.
Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja, siviiliammatiltaan erityisopettaja ja virkavapaalla oleva EU-virkamies Pekka M. Sinisalo kertoo liiton olleen vahvasti mukana keräyskampanjassa.
– Olemme olleet mukana yhtenä järjestäjänä ja koordinaattorina. Ja etenkin tuohon turuilla ja toreilla tapahtuvaan nimien keruuseen jäsenemme ovat osallistuneet hyvin aktiivisesti. Jotkut naisistamme ovat keränneet pakkoruotsia vastustavaan kansalaisaloitteeseen jopa tuhansia nimiä, Sinisalo kiittelee.
Ei senttiäkään valtionapua
Vapaata kielivalintaa kannattava Suomalaisuuden Liitto on tukenut kansalaisaloitteen eteenpäin vientiä noin 30 000 eurolla. Sinisalo pitää summaa mitättömänä verrattuna pakkoruotsin puolustajien taloudellisiin resursseihin.
– Vastapuoli käyttää vuodessa miljoonia oman asiansa ajamiseen eli pakkoruotsin säilyttämiseen. Esimerkiksi Svenska Folktinget eli ruotsinkielisten kansankäräjät saa vuodessa valtionapua noin 750 000 euroa. Me emme saa valtiolta senttiäkään.
Meidän rahallinen panostuksemme tämän kansalaisaloitteen hyväksi on pisara meressä toiseen osapuoleen verrattuna, Sinisalo huomauttaa.
Äänestys omantunnon mukaan
Kansan tahtoa on peilattu mm. kansanedustajien mielipiteiden perusteella. Tulokset ovat hieman vaihdelleet, mutta nyt näyttäisi siltä, että puntit ovat tasan tai vapaan kielivalinnan kannattajilla on eduskunnassakin enemmistö.
Sinisalo toivoo, että kun asiaa käsitellään eduskunnan suuressa salissa, todennäköisesti ensi vuoden alkupuolella, kansanedustajilla olisi vapaat kädet.
– Toivon, että kansanedustajat saavat äänestää omantuntonsa mukaan eli niin kuin perustuslaissa on tämä oikeus heille suotu. Olisi äärimmäisen toivottavaa, että kansanedustajien perustuslaillisia oikeuksia ei sidottaisi ryhmäpäätöksillä, Sinisalo korostaa.
SEPPO HUHTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää