Pakkoruotsi syrjii ja syrjäyttää

Sivistysvaliokunta pui aloitetta ruotsin kielen valinnaisuudesta julkisella kuulemisella tiistaina eduskunnassa. Aloite jätettiin eduskuntaan jo viime vuoden maaliskuussa ja lähetekeskustelu käytiin viime toukokuussa. Nyt asiaa käsitellään sivistysvaliokunnassa.

Tekniikan tohtori Heikki Orsila Vapaa Kielivalinta ry:stä painotti puheenvuorossaan sitä, että koulutuksen täytyy sopeutua vastaamaan ajan vaatimuksia.

– Haluaisin, että koulutusta suunnattaisiin enemmän sellaisiin asioihin, joista on ihmisille hyötyä elämässä, esimerkiksi teknologiseen kehitykseen. On matemaattis-looginen totuus, että mikä tahansa pakollinen oppiaine on pois toisesta oppiaineesta, koska oppitunteihin on käytettävissä vain rajallinen aika, Orsila totesi.

Teknologia ei riipu ruotsista

Onko ruotsi sitten niin tärkeä kieli, että kaikkien pitäisi lukea sitä koulussa? Orsila korostaa, ettei tekninen kehitys tai sivistys ylipäänsä riipu ruotsin taidosta. Teknologinen kehitys riippuu siitä, että koululaisilla on mahdollisuuksia ja aikaa opiskella sitä tukevia asioita.

“Suomenkielisten ja koko yhteiskunnan edut vaativat nykyistä suvaitsevampaa ja joustavampaa kielipolitiikkaa”

– Pakollinen ruotsi on pois kaikista muista oppiaineista sekä teknologisesta kehityksestä. Kumpi on tärkeämpää: ruotsin kielen taito vai maailmankaikkeuden ymmärtäminen? Orsila kysyi.

Professori emeritus Erkki Pihkala muuttaisi ruotsin kielen valinnaiseksi muihin sitä tärkeämpiin kieliin nähden. Valinnaisuutta puoltaa sekin, että kielellisesti heikoimpien oppilaiden, joita on 10-15 prosenttia kaikista, taidot lukemisessa ja kirjoittamisessa jäävät liian heikoiksi toisen asteen opiskeluvalmiuksien kannalta.

– Tämä on omiaan edistämään peruskoulun jälkeistä syrjäytymistä. Näille oppilaille tulisi tarjota ruotsin tai muun oppilaalle vieraan kielen asemesta mahdollisuus tehostettuun äidinkielen oppimiseen, Pihkala sanoi.

Hän kysyi myös, ovatko suomalaiset ja muut EU-kansalaiset – kuten riikinruotsalaiset – yhdenvertaisessa asemassa toisen asteen opiskelijoina Suomessa. Ahvenanmaalaisilla ei ole ollut pakkosuomea peruskouluissaan vuodesta 2007 lähtien.

Yhteiskunnan etu vaatii joustavaa kielipolitiikkaa

Yhteiskuntatieteiden tohtori ja professori Ilmari Rostilan mielestä suomenkielisten ja koko yhteiskunnan edut vaativat nykyistä suvaitsevampaa ja joustavampaa kielipolitiikkaa.

Perustuslain mukainen kieliväestöjen tasapuolinen kohtelu ei nykykäytännöissä toteudu, koska nyt sovelletut perusteet ovat toiselle väestölle edulliset ja toiselle epäedulliset. Rostilan organisoima aloite pyrkii korjaamaan perusteet tasapuolisiksi.

– Ruotsin opiskelun pakollisuus perustuu yhteiskunnan, ei yksilön tarpeeseen. Ruotsinkieliselle tämä yhteiskunnan tarve on sama kuin yksilön tarve. Suomenkieliselle ei, koska suuri osa kansasta ei tarvitse ruotsin kieltä arkielämässään, toisin kuin ruotsinkieliset suomen kieltä.

– Ruotsin kieli – osana suomalaisten identiteettiä – ei ole myöskään sellainen suomenkielisten tarve, josta valtio voisi määrätä. Tämäkin ruotsin pakollisuuden peruste on siis vähintäänkin kiistanalainen, Rostila totesi.

Tulkkausta myös ruotsinkielisille?

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kysyi keskustelussa, kuinka paljon halvemmaksi tulisi hoitaa myös ruotsinkielisten palvelut tulkkien avulla sen sijaan, että opetettaisiin kaikille ruotsia. Hän totesi, että nykyäänkin ruotsinkieliset palvelevat toisiaan ruotsiksi ja muille puhutaan suomea.

Tulkkien käyttö onnistui Eerolan mukaan hänen aiemmalla työpaikallaan Kotkan pakolaisten vastaanottokeskuksessa.

Kuvassa Erkki Pihkala, Heikki Orsila ja Ilmari Rostila.