Päivän pointti: Myrskyn silmässä kärvistelevä Yle marssittaa päätoimittajansa pölkylle, kaksi neljästä lopettaa – ajoitus sekä hallintoneuvoston puheenjohtajan Twitter-päivitys kertovat, mistä on kyse

PÄIVÄN POINTTI | Maanantaiaamun tiedote on näennäisen neutraali. Ylen johtoryhmä kertoo kahden keskeisen päätoimittajan jättävän tehtävänsä.

Luovien sisältöjen vastaava toimittaja Ville Vilén jättää tehtävänsä. Yle käynnistää uuden päätoimittajan rekrytoinnin elokuun aikana.

Lisäksi aiemmin oli jo tiedossa, että uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen jättää niin ikään paikkansa. Hänen seuraajakseen nousee Panu Pokkinen 15.10.2024 alkaen.

Muutoksen jälkeen Ylessä on kolme vastaavaa päätoimittajaa neljän sijaan. Tiedote vihjaa tulevista yt-neuvotteluista.

Muutokset osuvat herkkään ajankohtaan. Yle on sinnitellyt kuukausien ajan rahoitus- ja koulutuskohun keskellä erittäin negatiivisessa julkisuudessa. Niin sanotusta DEI-kohusta ja Ylen sisältä tapahtuneista vuodoista on lähtenyt liikkeelle kierre, joka on Ylen maineelle äärimmäisen haitallinen ja vaikeasti pysäytettävä.

Eduskunnan asettama ns. parlamentaarinen työryhmä on selvittänyt Ylen toimintaa ja rahoitusta kuukausien ajan, ja on loppusuoralla. Yhtiöön kohdistuu ennennäkemättömän massiivista sisältökritiikkiä sekä vahvoja leikkauspaineita.

Tällaisessa kriittisessä tilanteessa tehdyt merkittävät johtajavaihdokset eivät ole sattumaa. Ne ovat viestintää. Peiteltyä viestintää, mutta viestintää yhtä kaikki.

Ylen tiedote korostaa Ville Vilénin jättäneen tehtävänsä ”omasta toiveestaan”. Samoin tiedote kertoo Ylen ”uudistavan organisaatiotaan”, ”vastataan tulevaisuuden tarpeisiin” ja muuta diipadaapaa.

Viestintä on suurille organisaatioille tyypillistä vihjailua. Se kertoo, mitä tapahtuu, mutta nimeomaisesti jättää kertomatta, miksi näin tapahtuu. Toiminta ei ole kunniaksi mediatalolle, jonka ydinarvoja ovat avoimmuus ja luotettavuus.

Mistä on oikeasti kyse?

Yleä johtavat hallitus sekä poliitikoista koostuva hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston puheenjohtajalla on perinteisesti ollut pääsy hallituksen kokouksiin. Tätä tehtävää hoitaa tällä hetkellä kokoomuskansanedustaja Sinuhe Wallinheimo. Hän tietää, mistä hallitus puhuu.

Myös Wallinheimo puhuu vihjauksin, mutta kieli on silti riittävän selkeää. Kun hän keskustelee Twitterissä Yle-kriittisten ihmisten kanssa, hän painottaa toistuvasti ”ison laivan kääntyvän hitaasti”.

Erityisen paljastava on nähdään, kun kokoomustaustainen Twitter-nimimerkki Päivän Byrokraatti toteaa Ylen sekoiluista: ” Kyllä nyt pitää näyttää välitöntä toimenpidekykyä. Tämän ei voi antaa enää jatkua.” Wallinheimo vastaa linkittämällä Päivän Byrokraatille Demokraatin uutisen, jonka otsikossa kerrotaan Ylen leikkaavan johtoryhmäänsä, vähentävänsä yksiköitään ja päättävänsä muutosneuvotteluista syksyllä.

Wallinheimo kytkee yhteen sisältökritiikin ja johdon vaihtumisen.

Samoin Yle kytkee toimiensa ajoituksella itse yhteen johtajavaihdokset ja rahoituskeskustelun.

Viesti on harvinaisen selvä.

DEI-skandaali ja jatkuva palturin puhuminen on kurittanut erityisesti Vilénin johtamaa luovaa puolta sekä korostanut Jouko Jokisen osoittamaa poikkeuksellisen heikkoa johtajuutta. Se, että molemmat lopettavat yhtä aikaa, olisi sattumaksi hyvin kummallinen.

Yle signaloi toiminnallaan muutoshalukkuuttaan.

Yhtiö ei voi julkisesti todeta myöntyvänsä ulkoapäin tulevaan paineeseen. Edellinen vastaava uutispäätoimittaja Atte Jääskeläinen sai pelkästä myötäilyepäilyksestä JSN-langettavan, joka osaltaan johti hänen uransa loppumiseen.

Median klassinen tehtävä on poliitikkojen valvonta, ei näiden tottelu.

Julkisen kritiikin hyväksyminen on vallitsevassa tilanteessa Ylelle mahdottomuus. Niinpä se yrittää selviytyä omalla tavallaan ja rauhoitella tilannetta. Nähtäväksi jää, ovatko taloon rekrytoidut DEI-toimittajat ja väliportaan DEI-pomot samaa mieltä tilannekuvasta kuin uusi johtonsa.

---

Päivän pointti -sarjassa julkaistaan Suomen Uutisten kokoamia kommentteja ajankohtaisista poliittisista aiheista.