Helsingin Sanomat tarjosi äskettäin lukijoilleen alarmistisen tuulahduksen kuin suoraan kiivaimman ilmastokiihkoilun ajoilta 2010-luvun lopusta.
HS väittää suomalaisten olevan ”maailman suurimpia luonnonvarojen kuluttajia” ja niinpä kulutuskäyttäytymisemme johdosta ”tarvitsisimme 3,5 maapalloa tyydyttämään kulutuksemme”.
Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ylenpalttisesti ja tunnepitoisesti: jo jutun otsikossa väitetään suomalaisten olevan ”varsinaisia maapallon tuholaisia”, mikä perustuu HS-toimituksen käsitykseen siitä, että suomalaiset olisivat yksi eniten uusiutuvia luonnonvaroja kuluttavista kansoista.
HS myös muistuttaa ”ylikulutuspäivästä”, mikä lehden mukaan on lähestymässä huhtikuussa, ja kuvaa pistettä, jolloin ”Suomi on kuluttanut laskennallisen osansa koko vuoden luonnonvaroista”.
Mikä tässä kaikessa on mennyt pieleen? Se, että HS:n ilmastopaatos on rakennettu osatotuuksien varaan, ja lehti jättää olennaisia tietoja kertomatta lukijalle.
HS ei kerro esimerkiksi sitä, että jo vuonna 2021 ympäristöministeriön johdolla valmistellusta ilmastovuosikertomuksesta selvisi, että Suomen päästöt olivat painuneet ennätyksellisen alas. Globaalissa kokonaiskuvassa muutenkin Suomen merkitys hiilipäästöjen lähteenä on varsin pieni, promilleluokkaa.
Ilmastosyyllistävä HS ei kerro sitäkään että Suomi tuottaa verrattoman paljon enemmän luonnonvaroja kuin kuluttaa.
Luonnonvarojen kulutusta seuraavan Global Footprint Networkin laskelmissa maailma on jaettu punaisiin ja vihreisiin maihin sen mukaan, kuluttavatko ne enemmän luonnonvaroja kuin tuottavat. Suomi erottuu karttakuvassa syvän vihreänä, mikä kertoo siitä, että olemme hoitaneet omat asiamme hyvin.
Suurimpien hiilipäästöjen maita ovat kartan mukaan Kiina ja Yhdysvallat. Odotetusti myös Intian, Brasilian ja eräiden Afrikan maiden valtioalueet on kuvattu tummemmalla värillä.
Olemalla pinta-alaltaan suuri ja metsäinen, matalan väestötiheyden maa voitaisiin jopa todeta Suomen mahdollistavan osaltaan muiden maiden luonnonvarojen ylikulutusta.
USA:n avaruushallinnon Nasan satelliittimittauksen mukaan Suomi ei ole edes hiilineutraali maa, vaan olemme jopa plussan puolella eli hiilinegatiivinen.
Ilmastopolitiikasta väitöskirjansa tehnyt Eija-Riitta Korhola (k.) huomauttaa X-viestipalvelussa, että jos kaikki muut hoitaisivat ympäristöä yhtä hyvin kuin Suomi, riittäisi laskennallisesti 0,44 maapalloa.