LEHTIKUVA
Paine Eurooppaa kohtaan kasvaa kaiken aikaa – pandemian päättyminen saa taas liikkeelle laittomien maahanmuuttajien vyöryn
Pandemia on saanut talouden sekaisin monessa maassa myös EU:n ulkopuolella. Miljoonat odottavat otollista hetkeä lähteä kohti parempaa tulevaisuutta. Eurooppaa saattaa odottaa vastaava kaaos kuin pakolaisvyöryn vuonna 2015.
Vuoden 2008 talousromahdus johti globaaliin työttömyyteen, joka sai aikaan muun muassa Arabikevääksi kutsutun kansannousujen sarjan vuonna 2011. Pian alkoikin Syyrian sota ja sitten oltiin vuoteen 2015 tultaessa tilanteessa, jolloin Eurooppaan vyöryi vajaat kaksi miljoonaa pakolaista, taustoittaa kreikkalainen Ekathimerini-lehti.
Vakavampi tilanne kuin vuonna 2015
Pandemian terveysvaikutukset eivät ole olleet Afrikassa niin näkyviä kuin Euroopassa. Talous on kuitenkin kärsinyt, koska ulkomailla työskentelevät afrikkalaiset ovat menettäneet työnsä ja rahalähetykset kotimaihin ovat loppuneet. Covid-19-tauti on myös laukaissut paikallisia poliittisia ja taloudellisia kriisejä, jotka toisissa olosuhteissa olisivat jääneet syntymättä.
Paine Eurooppaa kohtaan on koronakriisin kestäessä kasvanut ja laiton maahanmuutto Tunisiasta Välimeren yli Italiaan on lisääntynyt merkittävästi. Euroopassa asuu jo nyt 23 miljoonaa alueen ulkopuolisten maiden asukasta, joka on runsaat 5 prosenttia koko maanosan asukasmäärästä.
– Covid-19-kriisi voi olla vieläkin vakavampi (kuin vuosi 2015), joten Eurooppa kaipaa selkeätä maahanmuuttopolitiikkaa, jotta tulevaisuuden ankarat haasteet voidaan voittaa, muotoilee Monika Sie Dhian Hollannin kansainvälisten suhteiden instituutista.
Presidentin mahtihankkeet vaativat rahoitusta
Turkissa asuu neljä miljoonaa pakolaista, joiden elatukseen osallistuvat myös EU:n jäsenmaiden veronmaksajat. Ensimmäisessä vaiheessa, josta sovittiin vuonna 2016, kokonaissumma oli kolme miljardia euroa. Suomen osuus tästä ”Turkin pakolaisavun koordinaatiovälineestä” oli 28,4 miljoonaa euroa. EU sopi vastaavasta kolmen miljardin euron lisäavusta vuonna 2018. Tästä erästä Suomen osuus oli 14,4 miljoonaa euroa.
EU:n ja Turkin suhteet ovat avustuksista huolimatta epävakaat ja tilanne elää jatkuvasti. Tilannetta ei ainakaan helpota Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin politiikka ja mahtihankkeet, jotka vaativat yhä kasvavaa rahoitusta. Presidentin sekaantuminen maan valuuttapolitikkaan on jo saanut ulkomaiset sijoittajat varpailleen, joka osaltaan ajaa Turkin taloutta yhä syvemmälle suohon.
Turkki käyttää pakolaisasetta
Vain muutama päivä sitten Turkki ja Kreikka ajautuivat jälleen riitaan Välimeren siirtolaistilanteen takia. Kreikan mukaan Turkin laivasto on tuupannut laittomien siirtolaisten kumiveneitä Kreikan aluevesille.
– Ei ole epäilystäkään siitä, että nämä siirtolaiset ovat lähteneet Turkin rannikolta, ja koska Turkki on tukenut heidän lähtöään, he eivät ole olleet vaarassa, totesi Kreikan maahanmuuttoministeri Notis Mitarachi.
– Pyydämme Turkkia lopettamaan tämän aiheettoman provokaation välittömästi.
Turkin varaulkoministeri Ismail Catakli vastasi Mitarachille Twitterissä ja syytti tätä asioiden vääristelystä ja valehtelusta.
Turkin ja Kreikan tulehtuneet suhteet eivät pohjimmiltaan johdu laittomasta siirtolaisuudesta vaan kiistanalaisen merenpohjan kaasusta ja öljystä. Turkin aseeksi Kreikkaa vastaan kylläkin kelpaavat sotaa ja köyhyyttä pakoon lähteneet ihmiset.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Notis Mitarachi Ismail Catakli Monika Sie Dhian Turkin ja Kreikan rajakiistat Välimeren kaasu ja öljy pakolaiskriisi 2015 laittomat maahanmuuttajat syyrialaiset afganistanilaiset Recep Tayyip Erdoğan irakilaiset Tunisia Afrikka Turkki pakolaiset Italia Kreikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kreikan maahanmuuttoministeri: Kansalaisjärjestöt auttavat somaleita Turkin kautta Kreikkaan laittomasti
Leena Meri MTV:n uutisaamussa Eurooppaa uhkaavasta siirtolaisvyörystä: Suomen ei pidä ottaa ketään vastaan
Kreikassa pelätään uutta laittomien tulijoiden tulvaa – tällä kertaa mereltä ja koronan kera
Immonen: Turvapaikanhakuprosessiin liittyvät huijaukset tunnistettava ajoissa – eivät saa vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan
Halla-aho: Vihreät on vaarallinen ääriliike, joka edistää omaa ideologiaansa röyhkeästi, tehokkaasti ja säännöistä piittaamatta
El Salvadorin presidentti: Laiton siirtolaisuus vahingoittaa sekä lähtö- että kohdemaita
Italialaisten pelot osoittautumassa todeksi: Mafia etuilee rokotusjonoissa
ID-ryhmä: Tiukka ei Turkin EU-jäsenyydelle
Maahanmuuttokortti paljastaa EU:n haavoittuvaisuuden – Ceutan laittomat siirtolaiset poliittisen valtapelin pelinappuloina
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää