LEHTIKUVA
Ulkopolitiikka on Suomen tärkein puolustuslinja, eikä sitä pidä kahlita Nato-jäsenyydellä, perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén arvioi Nato-seminaarissa maanantaina Helsingin ylioppilastalolla.
– Vielä viime vaaleissa kannatin Nato-jäsenyyttä. Mutta kuluneen vuoden aikana näkemykseni on muuttunut. Liittoutuminen olisi nyt katastrofi. Se veisi pohjan pois tärkeimmältä puolustuslinjaltamme eli ulkopolitiikalta. Meidät vedettäisiin kaikkiin kriiseihin, Packalen totesi Akateemisten perussuomalaisten ja Perussuomalaisten nuorten järjestämässä seminaarissa.
Päätösvaltaa kriiseihin osallistumisesta ei kannata luovuttaa ulkopuolelle eikä tehdä itsestään maalitaulua Venäjälle, joka on Suomen ainoa mahdollinen sotilaallinen uhka. Nato taas on suunnattu Venäjää vastaan, joka on ainoa maa, joka voi uhata länttä. Venäjä ei tätä tarkoitusta unohda.
Nato-maista vain USA on vahva
Myös Naton kykyä auttaa Packalén hiukan epäilee.
– Liittoutuminen parantaisi kyllä puolustuskykyä ilmavoimien osalta. Yhdessä Ruotsin kanssa olisimme vahvoja, kun lehtokoneet voisivat käyttää Ruotsin kenttiä. Mutta kun Nato on muuten varsin heikko.
Kun Nato ryhtyi kurittamaan Gaddafin Libyaa, toteutui kaksi Naton huonoa puolta: Nato hyökkäsi Al Qaidan tärkeimmän liittolaisen kimppuun, mikä lietsoo terrorismia.
– Ja siinä sodassa Natolta loppuivat täsmäaseet, Packalén huomautti.
Venäjän strategia on nykyaikaistunut
Packalénin mukaan Nato haluaisi mielellään Suomen mukaan, koska se tahtoisi sulkea Venäjän laivaston Suomenlahden pohjukkaan, eli eristää Kaliningradin emämaasta. Juuri tämän vuoksi Natoon ei kannata liittyä, koska Venäjä tarvitsee jommankumman tai molemmat Suomenlahden rannat, jos kriisi tulee. Nato-jäsenyys lisäisi hyökkäyksen mahdollisuutta.
Tähän liittyy Venäjän strategian muutos. Vuoden 2008 Georgian sota sujui Packalénin mukaan Venäjältä huonosti, vaikka Georgia kukistuikin, kun se ei kyennyt vastarintaan.
– Suomikin pystyisi taistelemaan vanhanmallista Venäjän armeijaa vastaan liikekannallepanon jälkeen, hän sanoo.
– Mutta vuonna 2010 Venäjä uudisti armeijaansa: tuli neljä sotilasaluetta ja tehokkaita prikaateja. Näitä nopean toiminnan DVD-joukkoja meidän pitää pelätä. Jos hyökkäys tulee, se tulee tunneissa. Jos emme kykene estämään niitä valtaamasta lentokenttiä heti, kalliilla lentokoneilla ei tehdä mitään. Valmistautuminen ei välttämättä näy läntisellä sotilasalueella, vaan se voi tapahtua keskisellä alueella. Sitä on vaikeaa huomata ja antaa haasteen tiedustelulle, hän arvioi.
Sissijoukot Venäjän erikoisjoukkoja vastaan
Suomen pitäisi vastata tähän omilla kustannustehokkailla erikoisjoukoilla: sissijoukoilla, joiden tärkein ase olisi tarkka-ampujakivääri. Tällaiset joukot voisivat suojata tärkeitä kohteita ja estää vihollista kulkemasta Suomen maanteillä.
Naton tiedustelua pidetään suuressa arvossa, mutta Packalén ihmettelee, kuinka vähän tietoa se on voinut julkaista Venäjän liikkeistä Krimillä ja Ukrainassa.
Hän ei tiedä, miksi. Tiedon julkistaminen on informaatiosotaa, mutta esimerkiksi kuvien julkaiseminen venäläisistä tankeista olisi Naton intressissä, sen sijaan näytetään vain kuvaa muutamasta tankista, jotka voivat olla T-64-vaunuja, joka kuuluu Ukrainan varustukseen, ei Venäjän.
Suomen pitää siis pyrkiä pysymään kriisien ulkopuolella, mutta kehittää samalla omaa uskottavaa puolustustaan kustannustehokkailla tavoilla. Jos hyökkäys tulee, pitää selvitä ensimmäisistä tunneista ja päivistä. Jokainen päivä antaa Yhdysvalloille aikaa valmistaa aseita kolmessa vuorossa ja Nato-maidenkin herätä.
– Apua tulee, koska on Naton etu, että taistelu tapahtuu Suomessa eikä Nato-maissa, Packalén toteaa.
Auttaako Nato-jäsenyys sitten vaikkapa Baltian maita? Niiden valtaaminen tapahtuu tunneissa.
– Hyökkäisikö Nato Baltiaan, jos Venäjä on sen ensin vallannut? Packalén kysyy ja sanoo, ettei tiedä.
Myös Ukrainan kriisi pitäisi ratkaista neuvottelemalla, mutta niin kauan kuin kapinallisten kanssa ei neuvotella, ratkaisua ei Packalénin mielestä synny.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
