LEHTIKUVA
Tilastokeskus ilmoitti lopettavansa vuosittaisten tuomioistuintilastojen laatimisen resurssipulan takia. Tuomioistuintilastoihin on kerätty valtakunnallisesti tietoja syyttäjien ratkaisuista, käräjäoikeuksien siviili- ja rikosasioista, hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista.
– Nämä tilastot ovat olleet tärkeä indikaattori rikollisuuden tasosta ja kehityksestä poliisin tilastojen lisäksi; esimerkiksi rikosten törkeysasteen suhteen tuomioistuintilastot ovat poliisin tilastoja tarkempia. Näiden tilastojen laadinta on ollut yhden henkilön vastuulla, joten toimenpiteellä saavutettavat taloudelliset hyödyt tuskin ovat aiheutuvia haittoja suuremmat, perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén ihmettelee.
Päätöksenteko kärsii
Packalén jätti keskiviikkona oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tuomioistuintilastojen lakkauttamisen järkevyydestä.
– Kuinka tulevaisuudessa varmistetaan, että poliittisilla päätöksentekijöillä ja tutkijoilla on tarpeelliset tiedot käydä sekä kriminaalipoliittista keskustelua että tehdä sitä koskevia päätöksiä? Packalén kysyy.
– Tuomioistuintilastojen avulla on voitu muun muassa arvioida tuomittujen rangaistusten määrien ja seuraamuslajien kehitystä aina 70-luvulta tähän päivään ja on erittäin suuri isku kriminaalipoliittiselle keskustelulle ja päätöksenteolle, jos näitä tilastoja ei jatkossa enää kerätä.
Ongelmat lakaistaan maton alle?
Myös ulkomaalaisten tuomittujen osuus käy tilastoista ilmi.
– Näin vahingollinen päätös herättääkin kysymyksen siitä, voisiko taustalla olla maahanmuuttajien tekemien rikosten ja tuomittujen maahanmuuttajien määrien pimittäminen. Onko tässä ajatuksena lakaista maton alle maahanmuuton ja huonon kotouttamispolitiikan ongelmia?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
