LEHTIKUVA
Viikon 50/2020 luetuin
Pääministeri Marin jätti neljästi vastaamatta kysymykseen, miksi kunnat saavat miljardi euroa ylimääräistä – Halla-aho auttoi: ”Koronaan vedoten velkahana on auki, kuntavaalitkin vielä tulossa”
Asian vierestä puhuminen toistui Maikkarilla, kun pääministeri Sanna Marinilta neljä kertaa turhaan vaadittiin vastausta kysymykseen kunnille jaettavasta ylimääräisestä koronamiljardista. Vastausta Marinilta ei saatu. Perussuomalaisten puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla oli kuitenkin oma näkemyksensä asiaan.
Neljän suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtasivat tänään tv-tentissä Asian ytimessä -ohjelman syksyn päätösjaksossa MTV3-kanavalla. Toimittaja Jaakko Loikkasen tentattavana olivat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho.
Pääministeri Marin antoikin tänään tv-debatissa näytteen taidostaan jättää vastaamatta kysymykseen, joka koski hallituksen tänä vuonna suuntaamaa noin 3 miljardin euron anteliasta koronapakettia.
Vähemmälläkin pärjättäisiin, koska suuri osa kunnista samalla hyötyy taloudellisesti, eli saa enemmän julkista rahaa kuin koronan aiheuttamiin kustannuksiin edes tarvittaisiin.
Vuolaasti puhetta, mutta ei siitä mitä kysyttiin
Valtiovarainministeriön arvion mukaan kunnille olisi menossa tänä vuonna jopa yli miljardi enemmän kuin tarvittaisiin. Runsaiden valtiontukien johdosta monen kunnan talous saattaa tänä vuonna olla jopa ylijäämäinen.
Marinilta kysyttiinkin aiheellisesti, miksi hallitus heittää ylimääräisen miljardin rahasäkin kuntiin. Vastausta oli mahdoton saada, sillä vaikka pääministeri puhui paljon, sisältö oli asian vierestä.
Pääministeri Marin aloitti kertomalla, että hänen mielestään olisi tärkeää, että kunnat eivät irtisanoisi tai lomauttaisi henkilöstöä.
– Sen vuoksi olemme paljonkin tukeneet kuntia kriisin keskellä, jotta näiltä päätöksiltä vältyttäisiin. Kunnissa on ollut tänä syksynä talousarviovaltuustoja ja toivottavasti on katsottu tätä asiaa myös vastuullisuuden ja työllisyyden näkökulmasta, jotta ihmisiä ei irtisanottaisi jos se vaan voitaisiin välttää, Marin muotoili.
Toinenkaan kerta ei tuottanut tulosta
Marinilta kysyttiin uudestaan, miten hän selittää kunnille menevän ekstramiljardin. Marin toisti aikaisemmat puheensa.
– Kuten juuri kuvasin, me olemme halunneet tukea kuntia, jotta tällaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ei irtisanottaisi tai lomautettaisi henkilöstöä, Marin vastasi.
Häneltä kysyttiin kolmannen kerran, miksi kuntiin menee miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Vastausta ei vieläkään tullut, vaan sama levy käynnistyi uudelleen.
– En tiedä, miten selvemmin voisin enää vastata, kun kaksi kertaa jo vastasin, eli me olemme halunneet tukea kuntia niin, että emme näkisi irtisanomisia tai lomautuksia. Kunnissahan on jo vaikeita taloudellisia tilanteita jo ennestään ja korona on entisestään kuntien tilannetta vaikeuttanut.
Marin ei pystynyt vastaamaan paremmin
Pääministeri Marinille esitettiin vielä neljännen kerran sama kysymys muodossa, miksi kuntiin laitetaan kolme miljardia, kun kaksi miljardiakin riittäisi. Marin totesi, ettei pysty vastaamaan kysymykseen tämän paremmin.
– Kunnat ovat erilaisissa taloudellisissa tilanteissa ja korona on entisestään vaikeuttanut kuntien tilannetta ja me olemme halunneet tukea kuntia, jotta yhdessäkään kunnassa ei lomautettaisi tai irtisanottaisi ihmisiä tällaisen vakavan taloudellisen kriisin keskellä, Marin toisti aiemmat puheensa.
Pääministerin viesti ei jäänyt varmasti kenellekään epäselväksi. Sen sijaan hämäräksi jäi, miksi ja mihin tarkoitukseen ylimääräinen miljardi menee. Moni saattoi myös jäädä pohtimaan, mitkä ovat syyt avokätisyyden taustalla.
Halla-aho: Kuntien talous kuralla jo ennen koronaa
Koska pääministeriltä ei saatu vastausta kysymykseen ekstramiljardista, seuraavaksi vastausta kysyttiin Halla-aholta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että vaikka kunnat tietenkin ovat nyt vaikeuksissa koronan vuoksi, melkein kaikkien kuntien talous oli kuralla jo ennen koronaakin.
– Rakenteellisista syistä kuntien talous tulee olemaan vaikeuksissa koronakriisin jälkeenkin. Kyynisesti ekstramiljardista voisi ajatella, että kuntatalouteen on nyt vain pantu perään ylimääräistä rahaa, kun velkahana on koronaan vedoten avattu. Seuraavana vuonna vielä sattuu olemaan kuntavaalit, Halla-aho sanoi.
Kokoomuspomo Orpo oli Halla-ahon linjoilla. Orpo myönsi, että koronan vuoksi kuntia on tietenkin pitänyt tukea.
– Tottahan se on, että on autettu oikein urakalla. Silti olen huolestunut, että kuntataloudessa on edelleen ihan samat ongelmat kuin ennenkin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rakenteelliset ongelmat miljardit korona puheenjohtajatentti MTV3 Annika Saarikko Kuntavaalit Sanna Marin Petteri Orpo valtion tuki Kunnat perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen
Pääministeri Marinilla huoleton asenne velkaantumiseen – Halla-aho huolissaan suomalaisten työpaikoista ja korkeista elinkustannuksista: ”Meidän on lisättävä käteen jäävien tulojen määrää”
Immonen: Pääministeri Marin enemmän huolissaan omasta valta-asemastaan kuin kansalaisten hyvinvoinnista
Ministerit Marin ja Ohisalo kiirehtivät ilmastohätätilan julistamista – Halla-aho: ”Suomessa on nyt akuutimpiakin hätätiloja ja ongelmia”
Yle urakoi taas Sanna Marinin PR-toimistona
Mauri Peltokangas moittii: ministerit eivät enää vastaa kyselytunneilla kysymyksiin, vastaukset lähes poikkeuksetta liirumlaarumia
Eduskunnan kyselytunnista tuli ministerien väistelytunti – kansanedustajien kysymyksiin ei tule vastauksia, aikaa palaa turhaan jaaritteluun: ”Kiitoksia kysymyksestä”
Halla-aho: Maakunnissa toimivat samat keinot kuin muuallakin Suomessa – yritysten kilpailukyky kuntoon ja työn vastaanottaminen kannattavaksi
Ranne: Suomi valmistautuu Suurin pudottaja -ohjelmaan lihomalla varastoon
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.