

LEHTIKUVA
Viikon 50/2020 luetuin
Pääministeri Marin jätti neljästi vastaamatta kysymykseen, miksi kunnat saavat miljardi euroa ylimääräistä – Halla-aho auttoi: ”Koronaan vedoten velkahana on auki, kuntavaalitkin vielä tulossa”
Asian vierestä puhuminen toistui Maikkarilla, kun pääministeri Sanna Marinilta neljä kertaa turhaan vaadittiin vastausta kysymykseen kunnille jaettavasta ylimääräisestä koronamiljardista. Vastausta Marinilta ei saatu. Perussuomalaisten puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla oli kuitenkin oma näkemyksensä asiaan.
Neljän suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtasivat tänään tv-tentissä Asian ytimessä -ohjelman syksyn päätösjaksossa MTV3-kanavalla. Toimittaja Jaakko Loikkasen tentattavana olivat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho.
Pääministeri Marin antoikin tänään tv-debatissa näytteen taidostaan jättää vastaamatta kysymykseen, joka koski hallituksen tänä vuonna suuntaamaa noin 3 miljardin euron anteliasta koronapakettia.
Vähemmälläkin pärjättäisiin, koska suuri osa kunnista samalla hyötyy taloudellisesti, eli saa enemmän julkista rahaa kuin koronan aiheuttamiin kustannuksiin edes tarvittaisiin.
Vuolaasti puhetta, mutta ei siitä mitä kysyttiin
Valtiovarainministeriön arvion mukaan kunnille olisi menossa tänä vuonna jopa yli miljardi enemmän kuin tarvittaisiin. Runsaiden valtiontukien johdosta monen kunnan talous saattaa tänä vuonna olla jopa ylijäämäinen.
Marinilta kysyttiinkin aiheellisesti, miksi hallitus heittää ylimääräisen miljardin rahasäkin kuntiin. Vastausta oli mahdoton saada, sillä vaikka pääministeri puhui paljon, sisältö oli asian vierestä.
Pääministeri Marin aloitti kertomalla, että hänen mielestään olisi tärkeää, että kunnat eivät irtisanoisi tai lomauttaisi henkilöstöä.
– Sen vuoksi olemme paljonkin tukeneet kuntia kriisin keskellä, jotta näiltä päätöksiltä vältyttäisiin. Kunnissa on ollut tänä syksynä talousarviovaltuustoja ja toivottavasti on katsottu tätä asiaa myös vastuullisuuden ja työllisyyden näkökulmasta, jotta ihmisiä ei irtisanottaisi jos se vaan voitaisiin välttää, Marin muotoili.
Toinenkaan kerta ei tuottanut tulosta
Marinilta kysyttiin uudestaan, miten hän selittää kunnille menevän ekstramiljardin. Marin toisti aikaisemmat puheensa.
– Kuten juuri kuvasin, me olemme halunneet tukea kuntia, jotta tällaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ei irtisanottaisi tai lomautettaisi henkilöstöä, Marin vastasi.
Häneltä kysyttiin kolmannen kerran, miksi kuntiin menee miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Vastausta ei vieläkään tullut, vaan sama levy käynnistyi uudelleen.
– En tiedä, miten selvemmin voisin enää vastata, kun kaksi kertaa jo vastasin, eli me olemme halunneet tukea kuntia niin, että emme näkisi irtisanomisia tai lomautuksia. Kunnissahan on jo vaikeita taloudellisia tilanteita jo ennestään ja korona on entisestään kuntien tilannetta vaikeuttanut.
Marin ei pystynyt vastaamaan paremmin
Pääministeri Marinille esitettiin vielä neljännen kerran sama kysymys muodossa, miksi kuntiin laitetaan kolme miljardia, kun kaksi miljardiakin riittäisi. Marin totesi, ettei pysty vastaamaan kysymykseen tämän paremmin.
– Kunnat ovat erilaisissa taloudellisissa tilanteissa ja korona on entisestään vaikeuttanut kuntien tilannetta ja me olemme halunneet tukea kuntia, jotta yhdessäkään kunnassa ei lomautettaisi tai irtisanottaisi ihmisiä tällaisen vakavan taloudellisen kriisin keskellä, Marin toisti aiemmat puheensa.
Pääministerin viesti ei jäänyt varmasti kenellekään epäselväksi. Sen sijaan hämäräksi jäi, miksi ja mihin tarkoitukseen ylimääräinen miljardi menee. Moni saattoi myös jäädä pohtimaan, mitkä ovat syyt avokätisyyden taustalla.
Halla-aho: Kuntien talous kuralla jo ennen koronaa
Koska pääministeriltä ei saatu vastausta kysymykseen ekstramiljardista, seuraavaksi vastausta kysyttiin Halla-aholta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että vaikka kunnat tietenkin ovat nyt vaikeuksissa koronan vuoksi, melkein kaikkien kuntien talous oli kuralla jo ennen koronaakin.
– Rakenteellisista syistä kuntien talous tulee olemaan vaikeuksissa koronakriisin jälkeenkin. Kyynisesti ekstramiljardista voisi ajatella, että kuntatalouteen on nyt vain pantu perään ylimääräistä rahaa, kun velkahana on koronaan vedoten avattu. Seuraavana vuonna vielä sattuu olemaan kuntavaalit, Halla-aho sanoi.
Kokoomuspomo Orpo oli Halla-ahon linjoilla. Orpo myönsi, että koronan vuoksi kuntia on tietenkin pitänyt tukea.
– Tottahan se on, että on autettu oikein urakalla. Silti olen huolestunut, että kuntataloudessa on edelleen ihan samat ongelmat kuin ennenkin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rakenteelliset ongelmat miljardit korona puheenjohtajatentti MTV3 Annika Saarikko Kuntavaalit Sanna Marin Petteri Orpo valtion tuki Kunnat perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen

Pääministeri Marinilla huoleton asenne velkaantumiseen – Halla-aho huolissaan suomalaisten työpaikoista ja korkeista elinkustannuksista: ”Meidän on lisättävä käteen jäävien tulojen määrää”

Immonen: Pääministeri Marin enemmän huolissaan omasta valta-asemastaan kuin kansalaisten hyvinvoinnista

Ministerit Marin ja Ohisalo kiirehtivät ilmastohätätilan julistamista – Halla-aho: ”Suomessa on nyt akuutimpiakin hätätiloja ja ongelmia”

Yle urakoi taas Sanna Marinin PR-toimistona

Mauri Peltokangas moittii: ministerit eivät enää vastaa kyselytunneilla kysymyksiin, vastaukset lähes poikkeuksetta liirumlaarumia

Eduskunnan kyselytunnista tuli ministerien väistelytunti – kansanedustajien kysymyksiin ei tule vastauksia, aikaa palaa turhaan jaaritteluun: ”Kiitoksia kysymyksestä”

Halla-aho: Maakunnissa toimivat samat keinot kuin muuallakin Suomessa – yritysten kilpailukyky kuntoon ja työn vastaanottaminen kannattavaksi

Ranne: Suomi valmistautuu Suurin pudottaja -ohjelmaan lihomalla varastoon
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Saksan kansallisen mediayhtiön ZDF:n uutisdokumentti paljastaa Hamasin soluttautumisen kansalaisjärjestöihin Euroopassa
Journalistit Carl Exner ja Ahmet Şenyurt selvittivät "Die Spur" -uutisdokumentissa, mitkä tahot ovat islamististen rakenteiden ja Hamasin propagandistien taustalla. Tutkivan journalismin dokumentti todentaa, kuinka Hamas-toimijat ovat merkittävissä rooleissa eurooppalaisissa yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän vikoja: Eläkemaksu tulee jatkossa määräytymään nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan
Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.