LEHTIKUVA Kimmo Mäntylä
Pääministeri FT:lle: tukihanat appoisen avoimena
Pääministeri Jyrki Katainen on Financial Timesille antamansa haastattelun mukaan valmis jatkamaan kriisimaiden rahoitusta. FT huomioi sen tosiseikan, että nyt kun eteläisten euromaiden talouden tuhonnut vyönkiristely on saapumassa Suomeen, löyhempi suhtautuminen sopii kuvaan. Niin ikään Hollannissa on menossa tiukat väännöt ensi vuoden budjetista. Hollanti ja Suomi ovat olleet Saksan ohella tiukimpia talouskurin äänitorvia. Säästötalkoot ovat myös lisänneet euroskeptisten voimien nousua pitkin Eurooppaa.
Hollannissa Vapauspuolueen voittokulkua ajateltiin katkoa hallituksen voimin laatimalla ohjelma kaikista niistä kohdista, joiden päätäntävalta tulisi olla kansallisella tasolla. Se ei ole auttanut. Eurovastainen vapauspuolue on mielipidemittauksissa kärjessä. Ranskassa kansallisen rintaman ehdokas voitti Brignoles’n alueneuvostovaalit viime sunnuntaina. Ensi kevään eurovaaleista voi tulla todellinen painajainen liittovaltiohanketta ajaville eturyhmille.
FT kertoo Suomen hallituspuolueiden kannatuksen laskusta samalla, kun hallituksen tulisi pitää ohjelmansa mukaisesti velkaantuminen kurissa.
– Kukaan ei voi ulkoistaa kansallista vastuuta muille.. mutta jos tilanne on toivoton meidän täytyy katsoa euroalueen vakautta, ja olla valmiita auttamaan maita, Katainen kertoo.
Katainen painottaa lehdelle, etteivät Kreikan tai Portugalin lisätuet ole olleet esillä, eikä näistä olla hallituksessa keskusteltu. Moni muu taho sen sijaan on tukiasiaa kommentoinut: Kansainvälinen valuuttarahasto, Kreikan valtio, euroalueen kriisirahaston johtaja Klaus Regling, Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schaeuble ja lukuisat ekonomistit ympäri planeettaa.
FT kysyi, onko talouskuri mennyt liiallisuuksiin. Katainen kertoo vyönkiristelyn olleen vaikeaa. Hän kuitenkin puolustaa toimia huomauttamalla, ettei markkinareaktioita voi tarkasti tuntea, vaikka kurista olisi lipsuttu enemmänkin. Hän kuitenkin myöntää, että kaikki eivät pidä toimintatapoja reiluina. Hän kertoo matkoistaan eteläisiin euromaihin, joissa yliopisto-opiskelijat tiedustelevat, miksi pohjoiset euromaat ovat ”ylimielisiä”. Suomessa hän joutuu taas vastaamaan kysymyksiin, miksi me lähetämme ja lainaamme lisää rahaa maille, jotka eivät ole tehneet vaadittavia talousuudistuksia.
– Nämä ovat oikeutettuja tuntemuksia, ja eurooppamyönteisten puolueiden tulee tämä ymmärtää, pääministeri sanoi.
Hänen vastauksensa on ”lisää Eurooppaa”. Lehti kertoo joidenkin diplomaattien tulkitsevan Kataisen käännöstä kohti löyhempää tukipolitiikkaa johtuvan suosion keräämisestä Etelä-Euroopan mailta tulevia Brysselin virkoja varten.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää