

LEHTIKUVA
Pääkirjoitus: Osa tiedeyhteisöistä on muuttunut tulipunaisiksi ideologiayhteisöiksi
Suomalaisille tuputetaan politisoitunutta huuhaata. Sitä väitetään tieteeksi. Kun joku erehtyy sanomaan, että kyseessä ei ole tiede vaan huuhaa, häntä kutsutaan tieteenvastaiseksi. Päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa.
Oletko koskaan kummastellut, miksi nykyään puhutaan niin paljon tieteenvastaisuudesta? Luulisi, että tiede ei ole erityisemmin moksiskaan siitä, uskooko joku siihen vai ei. Tiede tuppaa yleensä kulkemaan omia latujaan, ja toisinaan se tuottaa ihmiskunnalle erilaisia keksintöjä. Jos joku ei usko autoon tai sähköhammasharjaan tai tietokoneisiin, niin miksipä kenenkään siitä pitäisi sen enempiä suuttua?
Näin oli ennen. Nykyään on tavanomaista, että tieteenvastaisuuden pelottavaa leimaa saa varoa oikein tosissaan. Mutta miksi näin on? Ovatko ihmiset muuttuneet? Vai onko tiede muuttunut?
Tiede kehitti joskus muinoin junat ja raideliikenteen ohjausjärjestelmät ja ravintolavaunut. Itse uskon näihin kaikkiin ihan mielelläni. Sen sijaan en usko siihen, että Suomen kaltaisessa kylmässä ja pitkulaisessa maassa voitaisiin korvata autoliikenne junaliikenteellä. Olenko tieteenvastainen?
En välttämättä.
On näet niin, että juna ja ravintolavaunu ovat todellisia kapistuksia, mutta autojen korvaaminen junilla on poliittinen vaatimus.
+++
Mitä tekemistä poliittisilla vaatimuksilla on tieteen kanssa? Aika paljonkin, koska nykyään suomalaista tiedettä ohjaa mekanismi nimeltä strateginen tutkimus. Se tarkoittaa sitä, että tiedeyhteisö on valjastettu tanssimaan valtioneuvoston pillin mukaan. Tiedeyhteisö saa arvata, mitä hallitus haluaa, ja yrittää sitten tehdä tutkimusta, josta se arvelee vallanpitäjien pitävän.
Raha on vahva kannustin. Ideologia on vielä vahvempi. Syystä tai toisesta tietyt humanistiset tiedekunnat ovat erittäin voimakkaasti kallellaan tulipunaiseen äärilaitaan.
+++
Kanava-lehti ja Suomen Kuvalehti julkaisivat äsken rohkean artikkelin. Siinä kerrottiin, että suomalainen tiedeyhteisö ”ei katso hyvällä intellektuaalisia virtauksia, jotka kyseenalaistavat vallitsevaa ideologiaa tai edes näyttävät olevan sen kanssa ristiriidassa.”
Näyttäisi pahasti siltä, että joistain tiedeyhteisöistä on tullut ideologiayhteisöjä. Tämä selittäisi omituisen tieteenvastaisuudesta paasaamisen viime aikoina. Ehkä kyse ei ollutkaan siitä, että ihmiset olisivat lakanneet uskomasta tieteeseen. Vaan siitä, mitä suuhumme tieteen nimissä lusikoidaan.
Nämä uudet poliittiset tiedeyhteisöt eivät tietenkään halua luopua tieteen arvovaltaisesta sateenvarjosta, mutta eivät myöskään halua lopettaa älyvapaan potaskan julkaisemista. Niinpä jää vain yksi pakokeino – käydä apinan raivolla niiden kimppuun, jotka kyseenalaistavat koko kuvion.
Taloustieteen emeritusprofessori Matti Viren kysyy olennaisen kysymyksen: ”Kertoisiko joku, miten tiede ja suomalainen yhteiskunta edistyvät Suomen Akatemian nykyisillä hankkeilla.”
Akatemia on mättänyt puoli miljoonaa euroa islamilaiseen essentialismiin, vihapuheselvitykseen, intiimiin maantieteeseen, medioituneeseen feminismiin, queer-maailmojen luomisen paikkoihin sekä turvapaikanhakijoiden kehollisiin kohtaamisiin. Siis puoli miljoonaa kuhunkin.
Tuottavatko tämäntyyppiset hankkeet todellakin niin piinkovaa tiedettä, että kyseenalaistaminen muuttaa ihmisen automaattisesti denialistiksi? Jos näin on, niin silloinhan näitä projekteja nälvinyt professori Viren olisi itsekin tiededenialisti.
+++
Tieteen poliittinen ohjailu ylhäältä käsin luonnollisesti korruptoi koko tiedekentän, mutta kukapa moiselle hanttiin pistäisi? Tiedeyhteisö itse? Aika vaikeaa, koska kovin vaikeaa on kritisoida sitä tahoa, joka säätelee rahahanoja.
Median luulisi pitävän tieteen puolta, mutta aika hiljaista sielläkin on edellämainittua Suomen Kuvalehteä lukuunottamatta. Hesarin senioritoimittaja Saska Saarikoski kirjoitti yhden väärän virkkeen tieteen ilmeisestä politisoitumisesta, ja siitähän woke-suvaitsevaiston raivo repesi. Saska joutui tietenkin pyytämään tapausta anteeksi, päätoimittaja Kaius Niemi nöyristeli raivostuneen ”tiede”-kentän edessä.
Lehti palasi toistelemaan turvallisia teesejään, jotka eivät suututa lehden tulipunaista lukijakuntaa. Ja niin vihapuhetta vastustava lehti palasi toistelemaan masokistista kelaansa, jossa miesten vihaaminen “tuottaa paljon iloa”. Tämän ääneen sanominen on “suorasanaista ja rohkeaa”. Miehet ovat “väkivaltaisia, egoistisia ja laiskoja pelkureita”, joten ”viha on oikeutettua”.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: “Woke-kulttuuri vaatii täydellisyyttä ja puhdasoppisuutta eläviltä ja kuolleilta”

Brittikoomikko kuvaa nasevasti, miten politisoitunut, ristiriitainen viestintä on omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta asiantuntijatietoon

Sisäministeri Ohisalo kiirehti parkumaan tutkimusleikkauksista – mutta kannattaako meditoituneen feminismin ja ekologisen mielikuvittelun tutkimukseen kylvää rahaa?

Talousprofessori Virén: Avoin julkinen keskustelu on paras keino erottaa laadukkaat tieteelliset tutkimukset ideologisesta hömpästä

Cecil Rhodesin patsas suvaitsevaiston maalina Oxfordissa – musta Rhodes-stipendiaatti johti mielenosoituksia

Uskomaton näytelmä: Yle-toimittaja Renaz Ebrahimi hyökyi absurdilla tavalla Esko Valtaojan kimppuun – lopputuloksena syntyi vakuuttava näyttö siitä, mikä woke-ilmiössä on pielessä
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.