

PS ARKISTO
Viikon 17/2023 luetuin
Pääkirjoitus: Me emme tienaa tällä
On tämä kieltämättä kummallista. Keskusta sai eduskuntavaaleissa kunnolla takkiinsa, koska se on jo vuosia myötäillyt vihreätä politiikkaa, joka on tehnyt tuhoaan erityisesti suurimpien taajamien ulkopuolella. Vihreät teki toki (tietenkin) myös vihreätä politiikkaa ja kärsi historiallisen tappion. Samaten vasemmistoliitto. Eduskuntavaalien tulos kiteytettynä: vedä viheröverit, kärsi vaalitappio.
Silti meneillään olevissa hallitustunnusteluissa keskeiseksi kysymykseksi yritetään nostaa kysymystä siitä, sitoudutaanko jatkossakin tekemään yltiövihreää politiikkaa.
Kokonaisuus tuntuu oudolta. Vihreän ideologian kritiikitön omaksuminen näyttäisi olevan takuuvarma resepti kannatuksen jyrkkään laskuun. Miksi näin kuitenkin toimitaan? Annetaan päivystävän miljardöörin Antti Herlinin kertoa.
Herlin avaa näkemyksiään Hesarissa – tuossa kaikkien kaverikapitalistien ikiomassa Suosikki-lehdessä. Ja mikäs tekstejä on esitellessä, kun Herlin voi lehden suuromistajana pölpöttää mitä tahansa, ja lehti tuttuun tapaan julkaisee pohdinnat lyhentämättömänä ja tippaakaan kyseenalaistamatta. Epäileväisempi voisi ihmetellä, eikö lehden tekijöiden kuuluisi haastaa ja kyseenalaistaa nimenomaan juuri Herlinin tapaisia vallankäyttäjiä. No ei tietenkään. HS:n rooli nimenomaan ei ole haastaa suurpääoman vallankäyttäjiä, vaan hymistellä ja toimia näiden viestintäalustana. Sama syy saattaa toki selittää sen, miksi lehti sivaltaa perussuomalaisia erityisesti vaalien alla päivästä toiseen.
HS kuorruttaa ja tarjoilee Suomen todellisten vallanpitäjien ajatukset näennäisen neutraalisti – joko uutisina tai mielipidekirjoituksina. HS kertoo sen, mitä valta haluaa. Ja se haluaa vihreätä siirtymää. Rahan takia. Rahan, joka ei kuulemma ole keneltäkään pois, joka on jo olemassa ja jota sijoittajat ovat tänne innokkaasti lapioimassa.
Herlin kuitenkin painottaa, ettei Suomi saa horjua tippaakaan vuoden 2035 ilmastotavoitteesta. Perusteet tälle ovat mystisiä. Suomeen kuulemma tulvii vihreään siirtymään liittyviä teollisia investointeja, mutta jos maa tekee pienenkin taka-askeleen, kuten vaikkapa liudentaa sekoitevelvoitetta, sijoittajat pelästyvät ja siirtyvät jakelemaan rahojaan muualle.
Päättelyketjussa on vaikea pysyä perässä.
Suomessa toki on jonkin verran uusiutuvaa energiatuotantoa. Mutta missä täsmälleen ottaen todetaan, että Suomen on itse rynnättävä hiilineutraaliksi, jotta se voisi menestyksekkäästi toimia tällä teollisuuden alalla? Mihin väite perustuu?
Onko tosiaan niin, että jos Ville ja Minttu ajavat edelleen diesel-Fiatilla, niin ulkomaiset sijoittajat menettävät kiinnostuksensa suomalaisiin merituulivoimayhtiöihin?
Toinen esimerkki: Kun ostan tietokoneen, ostan sellaisen joka toimii. Ostopäätökseeni ei vaikuta se, käyttääkö tietokoneen valmistusmaassa jokainen kyseistä tietokonetta.
Kolmas esimerkki: Ruotsi on merkittävä aseteollisuuden viejämaa. Pitäisikö Ruotsin itse käydä sotia, jotta se voisi olla uskottava aseiden valmistaja?
Herlinin ja niin monen muunkin jatkuvasti viljelemä väite vuoden 2035 hiilineutraaliuden välttämättömyydestä ei yksinkertaisesti kestä merivettä. Se on näennäisperustelu ja on itse asiassa tietynlaista salakieltä. Viestin todellinen sisältö on se, että suurpääoman edustajat vaativat suomalaisia päättäjiä tukemaan ympäristöteollisuutta valtavalla määrällä suomalaisten veronmaksajien rahaa. Tämä raha on määritelmällisesti pois tavallisilta suomalaisilta. Jos nämä satsaukset tehdään, suurteollisuudella on mahdollisuus tienata satumaisia summia.
Herlinin selitys vihreällä siirtymällä tienaamisesta on samanlainen kuin mitä Jyrki Katainen pääministeriaikoinaan EU-tukipakettia kyhätessään maalaili: ”Me tienaamme tällä”.
Kataisen sanat olivat totta, mutta valitettavasti hän käyttää ”me”-sanaa eri merkityksessä kuin ihmiset yleensä. Kataisen ”me” ei viittaa tavallisiin suomalaisiin. Sana viittaa siihen intressipiiriin, jota Katainen edustaa. Se tienaa EU-hankkeella, joten se tukee EU:ta. Samalla periaatteella Herlinin intressipiiri tienaa viherhumpalla, joten totta kai se sitä myös tukee.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
- viherhumppa Antti Herlin veronmaksajat Kaverikapitalismi Helsingin Sanomat Hallitustunnustelut ilmastopolitiikka Jyrki Katainen Matias Turkkila EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Suomessa on ilmastohallitus, jolle veronmaksajan raha on halpaa

Perussuomalaiset vaati tolkkua ilmastopolitiikkaan kyselytunnilla: ”Jos Suomen ilmastopolitiikka toisi kilpailuetua, mikseivät kilpailijat ota mallia Suomesta?

Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Sanna Marin ilmoitti topakasti vastustavansa EU-yhteisvelkapaketteja – Purra: ”Ei ole uskottavaa”

Purra: Hallituksessa joutuu tekemään ikäviä päätöksiä – etenkin punakepuviherhallituksen jäljiltä

Pääkaupungin liikenne kaaoksessa – vihreiden kuntapoliitikko sanoi sen suoraan: ”Vihreät on alusta saakka ollut yksityisautoilun vastainen liike”

Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää