LEHTIKUVA
Päähallituspuolueilla keskustalla ja demareilla umpisekava linja EU-elvytyspakettiin – sanataiteileva ministeri Tuppurainen osaa jo yhtä aikaa kannattaa ja vastustaa EU-elvytystä
Päähallituspuolueet keskusta ja SDP huristelevat kaksilla – tai jopa useammilla rattailla – mitä tulee 750 miljardin EU-elvytyspakettiin. Äänestäjä on ihmeissään, kun yksi puhuu yhtä, toinen toista ja kolmannen mieli muuttuu kuin pikkulapsella.
EU-johtajien kesällä hyväksymää 750 miljardin elvytyspakettia käsiteltiin tällä viikolla jälleen eduskunnassa. Suomi on maksamassa elvytyspakettiin 6,6 miljardia euroa ja on saamassa siitä 2-3 miljardia. Päähallituspuolueet SDP ja keskusta ajavat pakettia läpi huolimatta valtavasta kritiikistä.
Perussuomalaiset vastustaa Suomelle kalliiksi käyvää hanketta, joka kasvattaa Suomen veronmaksajien rasitusta vuosikymmeniksi eteenpäin ja josta seuraa useiden miljardien tappiot. Silti esimerkiksi valtiovarainministeri Matti Vanhanen on tyynesti todennut, että liki 30 vuoden velkavankeuteen johtava elvytyspaketti ja EU-maiden yhteinen velanotto on järkevää.
Demarien ja keskustan linja suhteessa EU-elvytykseen on poukkoillut ja takki kääntynyt moneen kertaan.
Jo vuoden 2014 EU-vaaliohjelmassaan demarit torjui EU-velkojen yhteisvastuun, ja puolueessa oltiin vakaasti sitä mieltä, että budjettivalta on pidettävä kansallisilla parlamenteilla.
Vielä viime kesänä demarit olivat samoilla linjoilla puolustaessaan Suomen taloudellista itsenäisyyttä: sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa koskien elvytyspakettia puolue toteaa, että kaikissa oloissa on lähtökohtana se, että jokainen jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan ja omista veloistaan ja pitää huolta julkisen talouden tasapainosta pitkällä jännevälillä.
– Tämä on SDP:n pitkäaikainen linja ja tästä tulemme pitämään kiinni. Yhtä tärkeää on, että Suomen budjettisuvereniteetti säilyy kaikissa tilanteissa.
Tuppurainen hämmentää ja poukkoilee
Siis: demarien mukaan budjettivalta on pidettävä kansallisilla parlamenteilla ja kaikissa oloissa on lähtökohtana se, että jokainen jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan ja omista veloistaan.
Onko näin?
Yhteisissä lausunnoissa demarit puhuu yhtä, puolueen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen puheissa linja on kuitenkin aivan erilainen.
– Mielestäni emme voi seurata sivusta, jos EU-maat ajautuvat pitkittyvään taantumaan, Tuppurainen lausui viime kesänä Ylen A-Studiossa puolustaessaan elvytyspakettia.
Tammikuussa oli jo tiedossa, että Suomen osuus elvytyspaketista supistuu noin 2,7 miljardiin aiemmin kaavaillusta 3,2 miljardista. Silti Tuppurainen katsoi, että EU-maiden päätös yhteisestä elvytyksestä oli oleellista.
– Se on Suomenkin etu, Tuppurainen sanoi tammikuussa.
Tosin vielä reilut kolme vuotta Tuppurainen oli kyseisestä edusta itsekin eri mieltä.
– Sosialidemokraatit eivät halua tehdä Euroopasta tulonsiirtounionia, Tuppurainen lausui eduskunnassa marraskuussa 2017.
Varsinaiseen sanataiteiluun Tuppurainen kykeni viime huhtikuussa, jolloin hän onnistui samaan aikaan kannattamaan yhteistä EU-elvytystä ja vastustamaan sitä.
– Se ei ole sillä tavalla mustavalkoinen kysymys, että voisimme sanoa, että olemme yhteisvastuuta vastaan. Kannatamme yhteisvastuuta mutta se ei tarkoita automaattisesti toisten velkojen maksuvastuuta. Tässä meillä menee ikään kuin raja, Tuppurainen muotoili.
Mutta heti perään viime toukokuussa Tuppuraisen linja oli ainakin näennäisesti kriittisempi.
– Mutta sellaista tilannetta ei synny, että me ottaisimme toisten olemassa olevia velkoja yhteisvastuullisesti maksettavaksi. Se ei käy, Tuppurainen sanoi eduskunnan kyselytunnilla
Keskusta ei tiedä, mitä mieltä olisi
Elvytyspaketti on menossa hallituksessa läpi keskustan tuella. Keskustan linja suhteessa elvytyspakettiin on umpisekava.
Tällä viikolla eduskunnassa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen katsoi, että yhteiseurooppalainen talouden elvytys on koronakriisissä täysin välttämätöntä.
– Eteläpohjalaisena kepulaisena junttinakin nimittäin ymmärrän, että Suomen ja muun Euroopan talous ovat yhtä. Maakuntien työpaikat ovat kiinni siitä, vetääkö markkina Euroopassa. Markkina pitää saada vetämään. Talous ensin elpymään, sitten nousuun. Siitä tässä on kyse, Kurvinen lausui.
Keskustan edellinen puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoi kuitenkin vielä viime kesänä Ylen A-Studiossa, että hän ei kannata yhteisvastuullista velkaa. Kulmunin edeltäjä, ex-pääministeri Juha Sipilä on puolestaan aiemmin todennut, että Suomessa pitää jopa järjestää kansanäänestys, jos Suomi siirtyy euromaiden yhteiseen velkaan. Sipilä lausui myös tuolloin, että suomalaiset ovat ikuisesti maksajia, jos myönteinen päätös tehdään. Sipilän ”ikuisesti maksajia”-lause kannattaa painaa mieleen.
Mielenkiintoista on seurata, pysyvätkö Kulmuni ja Sipilä linjallaan vai jyrääkö keskustan ryhmäkuri, kun elvytyspaketista äänestetään.
Myös keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen vastustaa näyttävästi oman puolueensa linjaa elvytyspaketin, ja monien muidenkin asioiden suhteen.
Hoskonen kertoo Dosentti-ohjelmassa, että hän ei aio äänestää välikysymysäänestyksessä EU-elvytyspaketin hyväksymisen puolesta.
– Jos tähän ensimmäiseen pakettiin panemme nimemme alle – itse en sitä ole laittamassa enkä laita – sitten sieltä tulee seuraavia paketteja ja suomalaisten rahat lähtevät Etelä-Euroopan maihin. On perustettu tulonsiirtounioni, mikä on täysin vastuutonta politiikkaa, Hoskonen sanoo.
Kokoomusjohtajat torjuivat elvytyksen – entä nyt?
Entäpä kokoomus? Puolueen riveistä löytyy sekä elvytyspakettia kannattavia sekä vastustavia kanasanedustajia. Kokoomus tunnetusti kuitenkin on EU-myönteinen puolue. Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan puolueella ei tällä hetkellä edes ole kantaa elvytyspakettiin. Kuitenkin vielä toissa vuonna Orpo oli vakaasti sitä mieltä, että EU-jäsenmaat huolehtikoot itse omista veloistaan.
-Yhteisvastuu tarkoittaa Suomelle ja suomalaisille lisää maksamista. Taloudellista vastuuta Euroopan unionin maiden välillä ei voida lisätä ennen kuin jokainen maa hoitaa omat talousasiansa kuntoon, entinen valtiovarainministeri Orpo totesi Eurooppa-foorumin paneelikeskustelussa.
Nähtäväksi jää, minkä kannan Orpo lopulta tulee ottamaan elvytyspakettiin.
Myös Orpoa ennen valtiovarainministerinä sekä sittemmin pääministerinä toiminut Jyrki Katainen on torjunut jyrkästi yhteisen EU-elvytyksen.
Vuoden 2014 EU-parlamenttivaalien alla Ylen suuressa puheenjohtajatentissä Katainen lausui näin:
– Tässä on tehty jo valtaosa talouspolitiikan integraatiosta. Mä en kannata yhteisvastuullisia velkoja.
Tosin melko pian sen jälkeen Katainen luopuikin pääministerin tehtävästään, ja siirtyi EU-komission varapuheenjohtajaksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Hannu Hoskonen EU-elvytyspaketti Antti Kurvinen hallituspuolueet Tulonsiirtounioni Katri Kulmuni Takinkääntö Matti Vanhanen Petteri Orpo Suomi Juha Sipilä Velkaantuminen perussuomalaiset SDP Jyrki Katainen Välikysymys Keskusta Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho: EU-elvytyspaketti ei jää kertaluonteiseksi – “Vain Suomessa päättäjät pettävät itseään tai ainakin kansalaisia”
Euroopan unioni siirtyy yhteiseen velkaan ja liittovaltion suuntaan – ”Puheet Suomen viennin elvyttämisestä EU-paketilla ovat pötyä”
Valtiovarainministeri Vanhasen mielestä EU-elvytys on järkevää, vaikka Suomi saa yhä vähemmän ja maksaa entistä enemmän – Tavio: ”Kuulostaa aina vaan surkeammalta”
Keskusta ylpeilee nettomaksajan roolilla, vihreät hahmottelevat jo seuraavaa EU-elvytyspakettia – Mäkelä: ”Suomalaisten miljardit lähtevät muille maille”
Ex-meppi Eija-Riitta Korhola uskoo Suomen voivan kaataa tarvittaessa vaikka yksin EU:n elpymisvälineen
Koponen: Espanjalaisia palkitaan laiskuudesta ja saamattomuudesta – suomalaisten kärsiessä koronapandemian ja rajoituksien vaikutuksista
Perussuomalaiset esitti, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää