MATTI MATIKAINEN
Ossi Sandvik – joukkuepelaaja
Kuusi vuotta yhtäjaksoisesti perussuomalaisten puoluesihteerinä toiminut Ossi Sandvik on nyt ehtinyt olla ”vapaalla jalalla” muutaman kuukauden ja pyrkinyt tänä aikana tavoittelemaan normaalimpaa elämää. Itsenäisyyspäivänä hän sai miellyttäviä ja odottamattomia uutisia: tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt hänelle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein.
– Ei minulle tällaista kunniaa aiemmin ole osunut kohdalle. En osannut sitä odottaa ja olen siitä otettu. Puolueessa toimin tällä hetkellä kunnallisten luottamushenkilöiden yhdysmiehenä hoitaen suhteita muun muassa Kuntaliittoon ja muihin kunnallisiin yhteisöihin. Näitä tehtäviä hoidin hiukan jo puoluesihteerikaudellanikin omien töiden ohella. Yhtä ja toista muutakin on pohdinnassa, mutta niistä ei vielä tässä vaiheessa ole tarpeen mainita sen enempää, Sandvik kertoo.
Politiikka siis on miehen ykkösharrastus edelleen, mihinkäs koira karvoistaan pääsee. Lisäksi hän yrittää pitää huolta kunnostaan ja lähtee mielellään kalareissulle kesällä, jos se vain onnistuu.
Puukkojen tekeminen oli Sandvikille mieluisa harrastus ennen puoluesihteeripestiä, ja sitäkin hän aikoo vielä jossain vaiheessa kokeilla. Hän on aina pitänyt myös puutöistä ja jo kouluaikoinaan sai aina kympin käsitöistä.
– Puoluesihteerikaudellani en ehtinyt harrastaa yhtään mitään, koska tehtävä vei kaiken vapaa-ajan ja energian. Nyt kuitenkin aion edelleen suuntautua enemmän työhön kuin harrastuksiin, kun olen luonteeni puolesta sellainen, että minulla pitää aina olla jotain menossa.
Paineensietokyky tuli testattua
Puoluesihteeriaikojaan Ossi Sandvik ei ikävöi, mutta on kuitenkin tyytyväinen siitä, että mielestään selvisi tehtävästään aika hyvin.
– Se on ihmiselle hyväksi, että tehtävät aina silloin tällöin vaihtuvat, ja jos työssään onnistuu, on mukava siirtyä eteenpäin seuraavaan tehtävään. Olen aina pyrkinyt hoitamaan kaikki toimeni mahdollisimman hyvin ja tuloksekkaasti.
Puoluesihteerin tehtävässä parasta ja haastavinta oli tehdä kovaa ja uuvuttavaa työtä pienen puolueen nostamiseksi nykyiseen asemaansa. Kun hän tarttui toimeensa, oli Perussuomalaiset vielä pieni puolue, mutta Sandvikilla oli vahva näkemys ja luja usko puolueen kasvuun ja menestykseen. Oli hienoa saada konkreettisesti nähdä ja kokea tuon vision toteutuminen ja samalla hankkia valtavasti ystäviä ja kontakteja puolueen piiristä.
– Ikävimmäksi ja vaikeimmaksi koin kasautuvista ristipaineista ja jatkuvasta arvostelusta selviämisen. Henkinen kuormitus oli valtava. Paineensietokyky tuli testattua tämän tästä, mutta olen tyytyväinen siitä, että sitä riitti.
Sandvik uskoo seuraajallaan Riikka Slunga-Poutsalolla olevan kaikki edellytykset selviytyä tehtävässään hyvin.
– Olen huomannut, että Riikalla on tarvittava tahtotila tarttua toimeen. Sitä puoluesihteerin työssä vaaditaan. Jokainen on erilainen persoona ja varmasti myös toimenkuva muovautuu persoonan mukaan. Tehtävä on haastava, se vie kaiken ajan ja energian, mutta uskon että jos joku siinä pärjää, niin se on Riikka.
Painopisteen tulee olla ihmisten perustarpeissa
Ossi Sandvik uskoo vahvasti perussuomalaisten menestykseen tulevaisuuden Suomea rakennettaessa. Hän uskoi siihen silloinkin, kuin hyvin harva muu vielä uskoi. Painopisteen pitää kuitenkin aina olla tavallisten ihmisten perustarpeiden tyydyttämisessä.
– Jos tämä asia muistetaan, niin ei ole mitään hätää. Se on uskomattoman yksinkertainen asia, mutta ei silti käytännössä aina helppo.
Menestys ei kuitenkaan tule ilmaiseksi. Sen varmistamiseksi ja jatkumiseksi on jokaisen tehtävä kovasti töitä. Perussuomalaisilla on kaikki mahdollisuudet menestyä seuraavissa eurovaaleissa ja eduskuntavaaleissa, mutta ainoastaan, jos toimimme joukkuepelaajien tavoin.
– Politiikassa usein yksilöt loistavat, mutta jotta yksilöt voisivat loistaa, on kaikkien tehtävä töitä joukkueena, Sandvik pohtii.
Teksti on julkaistu Perussuomalainen 16/2013 -lehdessä.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää