Matias Turkkila
Tässä kunnostautui varapääministeri ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.), joka maanitteli oppositioryhmiä tukemaan hallituksen talouspoliittisia päätöksiä velkaantumisen katkaisemisen jaksottamiseksi.
– Voinko minä tämän jälkeen ilmoittaa luottoluokittajille, että kaikki Suomen puolueet ovat sitoutuneet velkaantumisen taittamiseen, ja voinko kertoa heille aikataulun? Ja voinko kertoa myös suuruusluokan, johon on sitouduttu? Toivon, että vastaukset löytyvät, Urpilainen kysyi.
Myös kokoomuksen ryhmäjohtaja Petteri Orpo vetosi oppositiota mukaan “ei vain syyttävään ja haukkuvaan” vaan rakentavaan keskusteluun ongelmista selviämiseen ennen maaliskuun kehysriihtä.
– Kokoomus edellyttää, että meidän pitää pystyä tekemään ne ratkaisut, jotka takaavat uskottavuuden, jotka uskottavasti vievät meitä terveelle uralle, Orpo vaati.
Urpilainen väitti myös, ettei kolmen miljardin vakautus ole hallituksen, vaan koko isänmaan ongelma – ja ettei se johdu hallituksen munauksista. Hän harjoitti hajoita ja hallitse -politiikkaa kehumalla, että perussuomalaiset ovat valmiita tulemaan keskusteluun, mutta keskusta ei. Syyksi hän arveli puheenjohtaja Juha Sipilän (kesk.) poissaoloa.
Mauri Pekkarinen (kesk.) vastasi olevan hienoa, että hallitus kertoo julkisesti selkeästi ne asiat, joissa se on epäonnistunut. On erinomaista, että äänestäjät ja tulevat päättäjätkin saavat tietää tulevan kestävyysvajeen suuruuden.
– Ajatus siitä, että tulisimme kantamaan teidän taakkojanne tai sitoutumaan sopeutuksiin, jotka toteutuvat seuraavalla vaalikaudella, niin ettehän te vakavissaan sellaista esitä. Mitä te oikeastaan esitätte, keskustelua ongelmista, jotka te olette aiheuttaneet, vai politiikan sisällöstä, Pekkarinen kysyi.
Annika Lapintie (vas.) käänsi katseen taas opposition suuntaan kysymällä Timo Soinilta, kuinka hän saattoi esittää kahden miljardin sopeutusta.
– Tämähän ei ole hallituksen kyselytunti – mutta vasemmisto on ahdistunut, eikä se ihme ole, Soini aloitti.
– Mutta kysyn, luopuuko hallitus pakkoliitoksista? Ja ojennetaanko kunta- ja sote-uudistuksissa veljen käsi, Soini kysyi.
Pentti Kettunen (ps.) kysyi vielä saarnamiehen tyyliin, onko hallitus valmis tekemään parannuksen.
– Kun tämä Kataisen ja Urpilaisen hallitus täydennettynä pönkkäpuolueilla perustettiin, olitte ylimielisiä ja ylpeitä. Silloin tuntui, että käännätte maapallonkin paikoiltaan. Mutta nyt, kun te olette epäonnistuneet politiikassanne, te toivotte oppositiota antamaan neuvoja ja tulemaan apuun. Me otamme haasteen kyllä vastaan. Siitä emme ole varmoja, pääsemmekö yhteisymmärrykseen. Kysynkin, oletteko te todella nyt tehneet parannuksen ja edustatte myöhäisempää herännäisyyttä – ja oletteko valmiit kuuntelemaan myöskin oppositiota, Kettunen kysyi.
Urpilainen muistutti hallituksen syntyneen perussuomalaisten jäätyä oppositioon. Soini vastasi heti syyn johtuvan tukipaketeista.
– Kokoomukselle pisteet johdonmukaisuudesta: joka tukipakettia olette kannattaneet. Mutta Kreikka kolmonen on edessä. Ne todennäköisesti yritetään keplotella eurovaalien yli – ja onko tämän hallituksen tukipolitiikka edelleen sama – mennäänkö tukemaan vai eikö mennä? Tästä se jäi kiinni viimeksi ja tästä se tulevaisuudessakin kiinni jää, ellei tästä hulluudesta irti päästä. Voidaanko tämä muuttaa? Sitten rupeaa tapahtumaan, Soini lupasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
