

LEHTIKUVA
Osa maaseudun pienyrityksistä jäämässä ilman koronatukea – Juuso vaatii asiaan korjausta
Osa maaseudun pienistä yrityksistä on jäämässä ilman koronatukea. Maaseudulla ja alkutuotannossa on pienyrityksiä, jotka eivät pääse väliaikaisen koronatuen piiriin, vaikka niiden tilanne on heikentynyt koronaepidemian aiheuttamien markkina- ja tuotantohäiriöiden seurauksena.
Maaseudun yritysten väliaikainen tuki auttaa yrityksiä, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt koronaviruspandemian aiheuttamien markkina- ja tuotantohäiriöiden takia. Tuki on tarkoitettu maatilojen yhteydessä harjoitettavaan yritystoimintaan sekä alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille, jotka jalostavat ja myyvät maataloustuotteita.
Tukea voi saada 5 000–10 000 euroa, kuitenkin enintään 80 prosenttia hakijan esittämistä menoista. Hakemuksessa tulee esittää hyväksyttäviä menoja vähintään 6 250 euroa ja toiminnan tulee olla saman Y-tunnuksen alla harjoitettavaa yritystoimintaa.
– Alkutuotannon väliaikaisesta koronatuesta säädetään myös valtioneuvoston asetuksella. Alkutuotannon tuki on tarkoitettu alkutuotannon alalla toimiville, koronakriisistä suoraan kärsineille yrityksille. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset erikoistuneet maatilat, porotilat ja puutarhatilat, jotka myyvät tuotteitaan suoraan ravintoloille tai muille ostajille ja joiden tuotteiden menekki on pysähtynyt tai merkittävästi pienentynyt koronakriisin vuoksi, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Yrittäjät eriarvoisessa asemassa
Maaseudun ja alkutuotannon yritysten joukossa on sellaisia pieniä yrityksiä, joissa mikään väliaikaisen tuen hakemuksen perusteena oleva tulon lähde ei yksinään menojensa tai muiden tunnuslukujen puolesta ylitä tuen saatavuuden ehtona olevaa rajaa. Sellaisia on useammasta tulonlähteestä, esimerkiksi maataloudesta, metsätaloudesta, porotaloudesta, jalostuksesta, matkailusta ja käsitöistä tulonsa saavien pienten yritysten joukossa.
– Vaikka näiden yritysten tilanne on heikentynyt koronaviruspandemian aiheuttamien markkina- ja tuotantohäiriöiden takia, osa tällaisista yrityksistä on jäämässä väliaikaisen koronatuen ulkopuolelle, eivätkä ne koe asemaansa yhdenvertaiseksi.
– Tuen piiriin pääsemisen ehtona oleva menojen alaraja 6 250 euroa on liian suuri. Monialayrityksessä se ei välttämättä täyty minkään yksittäisen tulolajin osalta. Maaseudun pienet yritykset eivät useimmiten ole päässeet myöskään yksinyrittäjien tuen piiriin, koska sitä rahoitusta ei myönnetä maa-, kala- ja metsätalouden yrityksille eikä maataloustuotteiden jalostukseen. Nämä yrittäjät kokevat olevansa eriarvoisessa asemassa muihin nähden, toteaa Juuso.
Tukeen varattu määräraha loppumassa
Maaseudun ja alkutuotannon yritysten väliaikaisen tuen tarkoitukseen myönnetty määrärahan riittävyydestä on myös esitetty huolta. Tukeen varattu määräraha on loppumassa.
Maaseudun yritysten ja alkutuotannon yritysten tilapäinen tuki on harkinnanvaraista ja molempien tukien valtionapuviranomaisena toimii elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus.
– Yhdenvertaisuuden vuoksi asia olisi saatava korjattua. Myös tässä tukiasiassa yrityksiä on pystyttävä kohtelemaan yhdenvertaisesti ja niin, että mikään yritys ei jää toisia heikompaan asemaan. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Suomen maatalouden pitää toimia myös kriisin keskellä

Peltokangas: Vihreät lyö surutta suomalaista maanviljelijää

Purra: Hallitukselle taas uusi syy väittää, ettei suomalaisille työ kelpaa, joten tarvitaan maahanmuuttoa

Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla

Elomaa: Huoltovarmuus ja kotimainen ruoantuotanto

Reijonen: Maatalouteen löytyy kausityöntekijöitä Suomesta, kun työn tekeminen tehdään kannattavaksi

Perussuomalaisilta esitys tilapäiseksi laiksi: Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kausityö ei vähentäisi kriisin aikana työttömyysetuuksia

Maataloustuotannon seuraavan kasvukauden varmuusvarastojen tulee olla riittävät

Tänään vietetään suomalaisen ruoan päivää – Koponen: Koko Suomi hyötyy jokaisesta kotimaisesta ostoksesta
Viikon suosituimmat

Yle-pomo Merja Ylä-Anttilalle tiukka kysymys kansalaisaloitteen kuulemistilaisuudessa: Onko Yleisradio tietoisesti hakenut säästöjä suosituimmista ja näkyvimmistä toiminnoistaan?
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Suomalaisyritys markkinoi maahantulopaketteja Iranissa ja Lähi-idässä – yrityksen somepäivityksessä kerrotaan Suomen tarvitsevan 60 000 maahanmuuttajaa vuodessa
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.

Garedew: Vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus kieltää sateenkaari-ideologian opettaminen lapsilleen
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.

Päivän pointti: Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ja leimaa suomalaiset tuholaisiksi – vaikka Suomi on hiilinegatiivinen maa

Vasemmisto reagoi tunteella maahanmuuttopolitiikan kiristyksiin – sisäministeri Rantanen muistutti, että Suomessa ei enää voi olla muita Pohjoismaita löperömpiä sääntöjä
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.

Kansalaisaloitteen tekijät: Ylen rahoitusta leikattava Ruotsin tasoon eli 76 euroon per asukas
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.

Trump lennätti väkivaltaisen venezuelalaisjengin jäseniä El Salvadorin jättivankilaan – ihmisoikeusaktivistit kauhuissaan
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.

Vigeliukselta kovaa kritiikkiä Yleisradion johdolle: ’’Uutisista leikkaaminen on Ylen päätös, ei eduskunnan’’
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.