

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen menossa valiokunnan kokoukseen torstaina 27. huhtikuuta 2017. / LEHTIKUVA
Orpo lupasi: Talousvaliokunnan vaatimat hallintarekisteriponnet pannaan täytäntöön
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) lupasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turuselle (ps.) torstaina heti eduskunnan kyselytunnilla, että hallitus toteuttaa talousvaliokunnan laatiman ponnen hallintarekisteriä koskevan lain muuttamiseksi. Turunen oli esitellyt valiokunnan vaatimuksia vasta pari tuntia aiemmin tiedotustilaisuudessa.
Oppositio ihmetteli kyselytunnilla, miksi veronkierron mahdollistavat hallintarekisterit ovat putkahtaneet pintaan ylipäätään. Kaj Turunen ja Petteri Orpo totesivat, että valiokunta ja hallitus ovat päinvastoin tukkimassa hallintarekistereihin liittyvät porsaanreiät.
Asiaa koskeva laki täytyy joka tapauksessa säätää, koska syksyllä perustettava Arvopaperikeskus tarvitsee tähän lakiin perustuvan toimiluvan. Laki perustuu EU:n lainsäädäntöön, jota Suomen lainsäädäntö ei voi kumota.
Hallintarekisterisijoitus lähdeveron alaiseksi
Hallintarekisterit ovat EU:ssa sallittuja, mutta Suomessa ei. Suomi toimii asiassa poikkeuslailla. Laki ei kuitenkaan estä suomaisia sijoittamasta ulkomaiseen hallintarekisteriin.
Talousvaliokunnan vaatimuksen mukaan hallintarekisteriin sijoittaminen määrätään lähdeveron alaiseksi. Kansainvälisestä rekisteristä saadaan tieto, jos osakkeita omistama yritys on taustaltaan suomalainen – vaikka omistus olisi ketjutettu.
Tällöin rekisteri voidaan määrätä perimään osakkeiden saamista voitoista suomalainen lähdevero, joka voi olla korkea, vaikkapa 50 prosenttia. Jos omistaja ilmoittaa sijoituksestaan veroviranomaisille, peritään huomattavan paljon alhaisempi lähdevero. Tällä tavalla salainen sijoittaminen hallintarekisteriin tehtäisiin kannattamattomaksi.
Tämän Orpo lupasi toteuttaa lainsäädännössä viipymättä.
Suomen poikkeus on voimassa jatkossakin
– Suomen poikkeus on jatkossakin voimassa. Se on tarkistettu komissiosta ja se on valtiovarainministeriöstä vahvistettu, Turunen sanoi.
– Mutta varmaan jokaista kiinnostaa, miksi perussuomalaiset olivat tässä mukana. Juuri siksi, että täällä ovat nämä voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että saataisiin ulkomailta nämä tiedot. Jos ei saada niin rankimman kautta verotetaan. Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa ja ulkomailla se on tehty nyt kannattamattomaksi, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Tämä on ratkaisu, miksi me olemme tässä mukana. Kysynkin valtiovarainministeriltä, pannaanko heti tämä lainsäädäntö toimimaan, Turunen kysyi.
– Erinomainen puheenvuoro valiokunnan puheenjohtajalta, joka on hyvin perehtynyt tähän asiaan viime vuosien ja kuukausien aikana. Kyllä – nämä ponnet pannaan täytäntöön, Orpo lupasi.
Kolme pontta
Talousvaliokunnan mietintöön kirjaamat lausumaehdotukset eli ponnet kuuluvat seuraavasti:
1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan veroviranomaisten kattava tiedonsaanti hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista lopullisista edunsaajista, ja että tunnistamatta jääneeltä edunsaajalta perittävä lähdevero on riittävän kannustava edellä sanotun tavoitteen saavuttamiseksi.
2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää toteuttamismahdollisuudet ja välittömästi valmistelee kansalliseen lainsäädäntöön tarvittavat muutokset, joilla turvataan suoran omistuksen tasoinen omistustietojen julkisuus.
3. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää finanssialan kansalliseen harkintaan perustuvan seuraamussäännöstön kokonaisuuden ja tekee asiasta talousvaliokunnalle selvityksen.
Opposition vastalause
Talousvaliokunnan mietintö hyväksyttiin äänin 8-5. Oppositio jätti mietintöön vastalauseen.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-kansanedustaja Mika Raatikainen vastustaa hallintarekisteriesitystä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää