EU ei ole suinkaan tyhjentänyt maaseutua, vaan se on synnyttänyt uutta monipuolista elinkeinotoimintaa. Näin väitti maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) vastauksessaan perussuomalaisten keskustelualoitteeseen eduskunnan maatalouspoliittisessa ajankohtaiskeskustelussa.
Orvon mukaan maaseudun pienet yritykset ovat mahdollisia kasvuyrityksiä.
– Jo yhden ulkopuolisen työntekijän palkkauksella on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia alueilla, joilla yrittäjyys on pitkälti mikrokokoluokkaa, Orpo totesi.
Hän väitti myös, että Suomen maataloustuet pysyivät hyvällä tasolla – ja jopa ennallaan, kun maaseudun kehittämisrahoitus kasvoi samalla kun suorat tuet alenivat. Samaan aikaan muista EU-maista tämä rahoitus laski, Orpo korosti.
Orpo piti hyvänä maatilojen koon kasvua: vaikka pienikin tila voi olla kannattava, maatilayirtysten koko kertoo usein niiden kilpailukyvystä.
Biotalous valttina
Orpo korosti biotaloutta maaseudun valttina. Hän sanoi hallituksen nostaneen sen kärkisijalle yhdessä puhtaan tekniikan ja digitaalisen liiketoiminnan kanssa.
– Metsät ovat yksi keskeinen osa biotaloutta ja tärkeä hyvinvoinnin lähde Suomelle ja suomalaisille. Siksi on erityisen ilahduttavaa, että tämän vuoden aikana metsäalan odotettu kasvu on konkretisoitunut useilla erittäin myönteisillä uutisilla. Vaikka monilla muilla toimialoilla tarvittavat investoinnit odottavat vielä itseään, metsäala katsoo jo tulevaisuuteen, Orpo sanoi.
Orpo sanoi metsien aktiivisen hyödyntämisen mahdollistavan myös puuta käyttävän teollisuuden tuottamat vientitulot ja työpaikat. Puuta jalostava teollisuus on taas uudessa nousussa, ministeri totesi melko yltiöoptimistisessa katsauksessaan.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
