Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä.
Keusote on oppositiopuolueiden enemmistövallassa. Keusoten aluevaltuustossa on 69 paikkaa, joista oppositiopuolueilla SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt on yhdessä enemmistö eli 35 paikkaa.
Hallituspuolueista Keski-Uudellamaalla on edustus perussuomalaisilla, kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla, ja paikkoja on yhteensä 30.
Leikkauspäätös oli poliittinen arvovalinta
Päätös leikata omaishoitajilta on poliittinen arvovalinta, ja se kertoo omaishoitajille, että heidän työtään, heidän antamaansa hoivaa ja huolenpitoa ei arvosteta.
Omaishoitajilta leikkaaminen osoittaakin, että oppositiopuolueet eivät ole vastuullisesti käyttäneet vaaleissa saamaansa valtaa vanhus- ja omaishoidon tarpeellisesta rahoituksesta, joten nyt tehtiin päätös, jolla hoitopalveluita heikennetään.
Näin ei olisi kuitenkaan ollut pakko tehdä, koska jos Keusote olisi luopunut ryhmärahoista (noin 345 000 euroa vuositasolla) ja puolittanut kokouspalkkiot, niin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Omaishoitajille olisi rahaa, jos hillotolpista luovuttaisiin
Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa. Pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle.
Oppositiopuolueilla on enemmistövalta peräti 18 hyvinvointialueella Suomessa. Näin ollen ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen olisi mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla olisi tahtoa luopua hillotolpistaan.
Kuitenkaan yhdessäkään oppositiopuolueiden hallinnoimassa aluevaltuustossa eivät kepu ja muut oppositiopuolueet ole olleet valmiita luopumaan ryhmärahoista eivätkä puolittamaan ylikorkeita kokouspalkkioita esimerkiksi vanhushoivan rahoittamiseksi. Vanhusten suurin pelko onkin juuri nyt, että meno jatkuu entisellään oppositiopuolueiden hallinnoimilla hyvinvointialueilla.
Keskusta ja Liike Nyt jättivät äskettäin eduskunnassa välikysymyksen vanhushoivan tilanteesta. Välikysymys näyttäytyy poliittisena epärehellisyytenä, sillä tosiasiassa kepulla ja muilla oppositioryhmillä olisi avaimet käsissään parantaa hoivapalveluita aluevaltuustoissa leikkaamalla ryhmärahoista ja palkkioista.
Hallitus nosti soten rahoitusta 2,2 miljardia euroa
Oppositioryhmien räksytys hallitukselle soten tilanteesta on vailla pohjaa, sillä tänä vuonna hyvinvointialueiden yleiskatteellinen rahoitus, joka siis on noin 30 prosenttia koko valtion budjetista, nousee 2,2 miljardia euroa viime vuoteen nähden. Hallituksen rahallinen lisäpanostus soteen on valtava.
Rahoituksen yleiskatteellisuus tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueet päättävät itse rahoituksen kohdistumisesta hyvinvointialueen sisällä. Näin ollen aluevaltuustoilla olisi mahdollisuus osallistua palvelujen rahoituksen vahvistamiseen omia palkkioitaan leikkaamalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra vetoaakin muihin puolueisiin, että ne olisivat valmiita lopettamaan puoluetukeen rinnastettavat aluevaltuustorahat, jotta alijäämää tekevillä alueilla summat voitaisiin siirtää asukkaiden kipeästi tarvitsemiin palveluihin.
Sotelait tehtiin kepun ja demarien hallitusvastuun aikana
Opposition kannattaisi pysähtyä hetkeksi miettimään, onko sote juuri aihe, josta kannattaa tehtailla välikysymyksiä. Totuus on, että sote-lakien valmistelu tehtiin hallituksessa nimenomaan SDP:n ja keskustan voimin Sanna Marinin hallituksen aikana.
Soten piti parantaa palveluja ja nopeuttaa hoitoon pääsyä, mutta lopputuloksena saatiin ainoastaan hallintohimmeli uusine puoluetukiaisineen ja pohjaton kaivo, joka imee rahat ilman tehoja.
Valtion turvaama sotealueiden rahoitus on siis yleiskatteellista. Etenkin kepun olisi hyvä muistaa, että hallitus ei voi esittää korvamerkittyä rahaa esimerkiksi vanhusten hoitoon, vaan hyvinvointialueet voivat päättää itse siitä, miten ja mihin rahat käytetään.
