LEHTIKUVA
Vihervasemmistolla näyttää olevan entistä kovempi hinku jakaa suomalaisten veronmaksajien rahoja kehitysapuna maailmalle.
Eduskunnalla on parhaillaan käsittelyssään vuoden 2025 budjetin palautekeskustelu sekä äänestykset, jossa käydään läpi ja hyväksytään valtion budjetti tulevalle vuodelle.
Vuoden 2025 budjetin kaksi keskeisintä tavoitetta on talouden kuntoon laittaminen, sekä talouskasvun aikaansaaminen. Tällä hallituskaudella linjatut, useiden miljardien suorat sopeutustoimet tähtäävät julkisen talouden kestämättömän kehityksen vakauttamiseen.
Vastapainona hallituksen linjalle esimerkiksi vihreiden Oras Tynkkynen ehdottaa 200 miljoonan lisäystä varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Vasemmistoliiton Laura Meriluoto taas 200 miljoonan lisäyksiä kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen, jonka lisäksi sitä, että Suomen kehitysyhteistyörahoitusta lisättäisiin määrätietoisesti kohti 0,7 prosentin bruttokansaantulo-osuutta.
Perussuomalaisten Miko Bergbom tyrmää ehdotukset.
– Tilanne Suomen taloudessa on haastava ja käytännössä joka puolelta joudutaan säästämään. Siitä huolimatta oppositiopuolueet kehtaavat kiikuttaa saliin äänestettäväksi esityksiä, joilla Suomi lisäisi kehitysyhteistyön rahoituksia jopa sadoilla miljoonilla euroilla verrattuna hallitukseen. Onneksi nämä opposition esitykset kaadettiin tänään, Bergbom toteaa.
Tulevana vuonna Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 1,064 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,36 prosenttia bruttokansantulosta.
Vasemmistoliiton Meriluodon ehdotus 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuudesta tarkoittaisi siis vuosittaista, noin miljardin lisäystä kehitysyhteistyöhön.
– Pitäisi olla selvää, että kun taloutta sopeutetaan, on esimerkiksi kehitysyhteistyö oltava ensimmäisenä tarkastelussa. Näin onneksi hallitus toimiikin ja se onkin yksittäisenä kohteena yksi merkittävimmistä, Bergbom sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta äänesti keskiviikkona vuoden 2025 talousarviosta. Oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto esittivät runsaita lisäyksiä kehitysyhteistyön rahoitukseen, jota hallitus on leikannut. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kutsuu opposition esityksiä ’’vastuuttomaksi rahanjakopolitiikaksi’’.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa taittaa valtion velkaantumisen ja on valmis lisäleikkauksiin julkisista menoista.
SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.
Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä koskevan Somalia-maaohjelman toimeenpano keskeytetään toistaiseksi. Ratkaisun taustalla ovat kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisen vaikeudet Somaliaan, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tyrmistyi keskustan halusta lisätä kehitysavun rahoitusta jättileikkausten keskellä.
Viikon suosituimmat
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
