Eduskunnalla on parhaillaan käsittelyssään vuoden 2025 budjetin palautekeskustelu sekä äänestykset, jossa käydään läpi ja hyväksytään valtion budjetti tulevalle vuodelle.
Vuoden 2025 budjetin kaksi keskeisintä tavoitetta on talouden kuntoon laittaminen, sekä talouskasvun aikaansaaminen. Tällä hallituskaudella linjatut, useiden miljardien suorat sopeutustoimet tähtäävät julkisen talouden kestämättömän kehityksen vakauttamiseen.
Oppositio haluaa jakaa rahaa
Vastapainona hallituksen linjalle esimerkiksi vihreiden Oras Tynkkynen ehdottaa 200 miljoonan lisäystä varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Vasemmistoliiton Laura Meriluoto taas 200 miljoonan lisäyksiä kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen, jonka lisäksi sitä, että Suomen kehitysyhteistyörahoitusta lisättäisiin määrätietoisesti kohti 0,7 prosentin bruttokansaantulo-osuutta.
Perussuomalaisten Miko Bergbom tyrmää ehdotukset.
– Tilanne Suomen taloudessa on haastava ja käytännössä joka puolelta joudutaan säästämään. Siitä huolimatta oppositiopuolueet kehtaavat kiikuttaa saliin äänestettäväksi esityksiä, joilla Suomi lisäisi kehitysyhteistyön rahoituksia jopa sadoilla miljoonilla euroilla verrattuna hallitukseen. Onneksi nämä opposition esitykset kaadettiin tänään, Bergbom toteaa.
Miljardin euron lisäys
Tulevana vuonna Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 1,064 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,36 prosenttia bruttokansantulosta.
Vasemmistoliiton Meriluodon ehdotus 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuudesta tarkoittaisi siis vuosittaista, noin miljardin lisäystä kehitysyhteistyöhön.
– Pitäisi olla selvää, että kun taloutta sopeutetaan, on esimerkiksi kehitysyhteistyö oltava ensimmäisenä tarkastelussa. Näin onneksi hallitus toimiikin ja se onkin yksittäisenä kohteena yksi merkittävimmistä, Bergbom sanoo.