SDP:n Antti Lindtman ja vasemmistoliiton Minja Koskela puhuivat ristiriitaisesti Ylellä. / KUVAKAAPPAUS/YLE
Valtiovarainministeri Riikka Purra torjuu sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton myös, kun se tapahtuu työn nimikkeellä. Tilastotietojen valossa myös vasemmisto-oppositiolle pitäisi jo olla selvää, että ulkomailta Suomeen ei tarvita enää lisää halpatyövoimaa, joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille.
Eilisessä Ylen A-talkissa kohtasivat puoluejohtajat pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra sekä oppositiosta Antti Lindtman (sd.) ja Minja Koskela (vas.).
Kuten arvata saattaa, hallituksen talouspolitiikka ei opposition puoluejohtajille maistu. A-talkissa eilen kuitenkin heiltä kysyttiin myös omia ehdotuksia toimenpiteiksi talouskasvulle ja työllisyydelle.
Vasemmistoliiton Koskelan mielestä Suomeen tarvittaisiin nyt ”lisää osaajia”, mikä on kiertoilmaisu maahanmuuton lisäämiselle.
– Yksi asia, mitä tarvittaisiin, on tänne lisää osaajia, tänne työntekijöitä, Koskela sanoi.
– Eli lisää maahanmuuttoa, vaikka juuri valititte, että työpaikoista on pulaa, Purra vastasi.
Koskela kuitenkin piti kiinni näkemyksestään.
– Me tarvitsemme tänne osaajia, oletko eri mieltä siitä?
– Kyllä, korkeasti koulutettuja osaajia, Purra vastasi.
Hallitus antoi lokakuussa eduskunnalle esityksen kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä. Jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työsuhde päättyy ennenaikaisesti, työntekijällä olisi jatkossa kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ. Jos uutta työtä ei löydä tai muutakaan perustetta maassa oleskelulle ei enää ole, Suomesta joutuisi poistumaan. Kuitenkin esimerkiksi erityisasiantuntijoilla ja startup-yrittäjillä aikaa olisi kuusi kuukautta.
Koskela tarttui kolmen kuukauden sääntöön.
– Se pudottaa ihmisiä pois.
– Korkeasti koulutetuilla se on kuusi kuukautta, Purra vastasi.
Koskela siirtyi puolustamaan epäsuorasti matalapalkkatyövoiman maahantuontia.
– Kyllä me tarvitsemme tänne myös muita (kuin korkeasti koulutettuja osaajia).
– Mikä on sellainen työperäinen maahanmuuttaja, joka elää sosiaaliturvalla, Purra kysyi Koskelalta ja perusteli, että hallitus pyrkii siihen, että ulkomailta Suomeen tulisi lähinnä korkeasti koulutettuja ihmisiä tekemään töitä.
– Mutta minä en halua tehdä eroa ihmisten välillä, Koskela vastasi.
Myös demarien Lindtman pyöritteli puheissaan ”kansainvälisien osaajien” tarvetta ja heitti ilmoille väitteen ”muukalaiskammoisuudesta”.
Valtiovarainministeri Purra kuitenkin torjuu sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton silloinkin, kun se tapahtuu työn nimikkeellä. Tilastotietojen valossa myös vasemmisto-oppositiolle pitäisi olla selvää, että ulkomailta Suomeen ei tarvita enää lisää sellaista halpatyövoimaa, joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille.
Maahanmuuttajille maksetaan jo nyt runsaasti Kelan tukia, ja vieraskielisten osuus monien Kelan tukien saajista on pääkaupunkiseudulla jo reilusti yli kaksinkertainen verrattuna heidän väestöosuuteensa.
Viime vuonna esimerkiksi peräti 48,2 % espoolaisista työmarkkinatuen saajista oli vieraskielisiä. Vantaalla vastaavat lukemat olivat 47,3 % ja Helsingissä 37,1 %. Lisäksi esimerkiksi Espoossa 46,6 % perustoimeentulotuen saajista oli vieraskielisiä.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreehko Ilmapuntari-tutkimus osoittaa, että myös kansa haluaa selvästi kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnassa äänestettiin tänään ulkomaalaislain muuttamisesta. Uudistuksen pääasiallisena tarkoituksena on asettaa työntekijän oleskeluluvan ehdoksi vähintään 1 600 euron alaraja. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas pitää uutta lakia hyvin perusteltuna.
MTV:n Huomenta Suomessa aamulla vieraillut sisäministeri Mari Rantanen sai vastattavakseen kysymyksen, pitääkö hän ongelmana sitä, että tällä hetkellä työperäisiä maahanmuuttajia saapuu Suomeen selvästi vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Rantanen huomautti ohjelman juontajalle, että Suomessa on jo nyt tarjolla työvoimaa yritysten käyttöön.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa Ilmapuntari-tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten suhtautumista työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, että enemmistölle suomalaisista kelpaa vain julkista taloutta vahvistava maahanmuutto. - Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos arvioi tutkimusta Suomen Uutisille.
Tämän päivän eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola otti esille työperäisen maahanmuuton ja hallitusohjelman mukaiset muutokset siihen liittyvissä pelisäännöissä.
Viime viikolla uutisoitiin siitä, miten maahanmuuttajataustaisten lasten koulumenestys ei tarjoa eväitä yhteiskunnassa toimimiselle ja kuinka leijonanosa Kelan tuista menee maahanmuuttajille. - Tällaiset uutiset eivät elinkeinoelämän lobbareitten menoa haittaa, ja Eva jatkaa taas vaatimuksiaan maahanmuuton lisäämiseksi, kirjoittaa Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii SDP:n talouskritiikkiä epäuskottavuudesta sekä siitä, että demaripuheenjohtaja Antti Lindtmanin puheiden ja toimien välillä on jopa miljardien aukko. Eilisessä Ylen A-Talkissa Purra myös huomautti Lindtmanille hallituksen tekevän nyt rakenteellisia talousuudistuksia, jotka jäivät edelliseltä hallitukselta tekemättä.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
