Oppositio valittelee työpaikkojen olevan kiven alla – samaan aikaan hinkuu lisää työperäistä maahanmuuttoa

Eilisessä Ylen A-talkissa kohtasivat puoluejohtajat pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra sekä oppositiosta Antti Lindtman (sd.) ja Minja Koskela (vas.).

Kuten arvata saattaa, hallituksen talouspolitiikka ei opposition puoluejohtajille maistu. A-talkissa eilen kuitenkin heiltä kysyttiin myös omia ehdotuksia toimenpiteiksi talouskasvulle ja työllisyydelle.

Vasemmistoliiton Koskelan mielestä Suomeen tarvittaisiin nyt ”lisää osaajia”, mikä on kiertoilmaisu maahanmuuton lisäämiselle.

– Yksi asia, mitä tarvittaisiin, on tänne lisää osaajia, tänne työntekijöitä, Koskela sanoi.

– Eli lisää maahanmuuttoa, vaikka juuri valititte, että työpaikoista on pulaa, Purra vastasi.

Koskela kuitenkin piti kiinni näkemyksestään.

– Me tarvitsemme tänne osaajia, oletko eri mieltä siitä?

– Kyllä, korkeasti koulutettuja osaajia, Purra vastasi.

Suomeen ei tarvita sosiaaliturvalla eläviä työperäisiä

Hallitus antoi lokakuussa eduskunnalle esityksen kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä. Jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työsuhde päättyy ennenaikaisesti, työntekijällä olisi jatkossa kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ. Jos uutta työtä ei löydä tai muutakaan perustetta maassa oleskelulle ei enää ole, Suomesta joutuisi poistumaan. Kuitenkin esimerkiksi erityisasiantuntijoilla ja startup-yrittäjillä aikaa olisi kuusi kuukautta.

Koskela tarttui kolmen kuukauden sääntöön.

– Se pudottaa ihmisiä pois.

– Korkeasti koulutetuilla se on kuusi kuukautta, Purra vastasi.

Koskela siirtyi puolustamaan epäsuorasti matalapalkkatyövoiman maahantuontia.

– Kyllä me tarvitsemme tänne myös muita (kuin korkeasti koulutettuja osaajia).

– Mikä on sellainen työperäinen maahanmuuttaja, joka elää sosiaaliturvalla, Purra kysyi Koskelalta ja perusteli, että hallitus pyrkii siihen, että ulkomailta Suomeen tulisi lähinnä korkeasti koulutettuja ihmisiä tekemään töitä.

– Mutta minä en halua tehdä eroa ihmisten välillä, Koskela vastasi.

Enemmistö hallituksen linjoilla

Myös demarien Lindtman pyöritteli puheissaan ”kansainvälisien osaajien” tarvetta ja heitti ilmoille väitteen ”muukalaiskammoisuudesta”.

Valtiovarainministeri Purra kuitenkin torjuu sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton silloinkin, kun se tapahtuu työn nimikkeellä. Tilastotietojen valossa myös vasemmisto-oppositiolle pitäisi olla selvää, että ulkomailta Suomeen ei tarvita enää lisää sellaista halpatyövoimaa, joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille.

Maahanmuuttajille maksetaan jo nyt runsaasti Kelan tukia, ja vieraskielisten osuus monien Kelan tukien saajista on pääkaupunkiseudulla jo reilusti yli kaksinkertainen verrattuna heidän väestöosuuteensa.

Viime vuonna esimerkiksi peräti 48,2 % espoolaisista työmarkkinatuen saajista oli vieraskielisiä. Vantaalla vastaavat lukemat olivat 47,3 % ja Helsingissä 37,1 %. Lisäksi esimerkiksi Espoossa 46,6 % perustoimeentulotuen saajista oli vieraskielisiä.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreehko Ilmapuntari-tutkimus osoittaa, että myös kansa haluaa selvästi kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton.