LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Oppivelvollisuuden laajentamisen ongelmat toteutuivat juuri kuten etukäteen tiedettiin – opettajien työn suurin kuormitustekijä on opiskelijoiden entistä heikommat valmiudet opiskeluun
Suomi tunnettiin aikaisemmin koulutuksen ihmemaana, mutta peruskoulun päättävien oppilaiden osaaminen on alkanut rapistua huolestuttavaa vauhtia. Hallitus kuitenkin käynnisti viime vuonna perusopetusuudistuksen, joka nyt siirtää toiselle asteelle yhä useampia nuoria, joista moni osaa hädin tuskin edes lukea.
Oppimistuloksia mittaavan Pisa-tutkimuksen tulokset Suomen osalta ovat heikentyneet tasaisesti jo 15 vuoden ajan.
Pisa mittaa peruskoulun päättövaiheessa olevien koululaisten osaamista luonnontieteissä, lukemisessa ja matematiikassa. Erityisen huolestuttava on uusimman Pisa-vertailun tulos, joka osoittaa, että jo 14 prosentilla Suomen yhdeksäsluokkalaisista lukutaito on niin huono, että se heikentää mahdollisuuksia toimia työelämässä, puhumattakaan edellytyksistä selvitä toisen asteen opinnoista.
Pisa-arvioinneissa on yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta riittävänä lukutaidon tasona pidetty vähintään tason 2 eli välttävän lukutaidon saavuttamista. Suomessa tason 2 alle jäi noin 14 prosenttia oppilaistamme. Kehityssuunta on huolestuttava, sillä vuoteen 2009 verrattuna heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt yli 5 prosenttiyksikön verran ja muutos on tilastollisesti merkitsevä.
Pisa-vertailusta on selvästi myös havaittavissa, että Suomessa osaamistasojen välinen kuilu on syventynyt eli osaamisen polarisoituminen kiihtyy. Toisin sanoen keskiverto-oppilaita on yhä vähemmän, kun entistä useampi nuori tippuu heikkotasoisten oppilaiden ryhmään.
Matematiikan osaajissa kolmen kerroksen väkeä
Osaamisen väliset erot ovat nähtävissä myös kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tutkimuksessa, joka osoittaa erityisesti matematiikan opiskelun jakaantuneen kolmen kerroksen väkeen.
Tuoreehkon Karvi-tutkimuksen mukaan peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten matematiikan kokonaisosaaminen muodostuu kolmesta ryhmästä: heikosti menestyneistä, hyvin menestyneistä ja näiden väliin jäävästä keskiosaajien ryhmästä.
Vaikka osa kehityksestä voidaan selittää covid-19-pandemian seurauksilla ja osa vastaustekniikkoihin liittyvillä seikoilla, kuten puutteellisilla vastausten perusteluilla, matematiikan osaamisen erikoinen jakautuminen viittaa siihen, että osaamisen ääripäät ovat eriytyneet toisistaan selvemmin kuin aiemmissa mittauksissa: koulutuksellinen tasa-arvo ei siis enää toteudu Suomessa kunnolla.
Koulutusputken loppupäästä eli suomalaisista korkeakouluista toki valmistuu edelleen huippuosaajia, mutta polarisaatio on johtamassa siihen, että vajaalla viidenneksellä suomalaisnuorista ei ole riittäviä taitoja tulevaisuuden työmarkkinoiden vaatimuksiin vastaamiseksi.
Uudistuksen ongelmat tiedettiin jo ennalta
Samaan aikaan, kun peruskoulusta valmistuu yhä enemmän nuoria, jotka eivät osaa kunnolla lukea, ja keskeisten luonnontieteellisten aineiden osaamistasossa on vakavia puutteita, pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus käynnisti oppivelvollisuuden laajentamisen, mikä tekee toisen asteen opiskelusta pakollista 18 ikävuoteen asti. Oppivelvollisuus pitää sisällään myös maksuttomat opiskelumateriaalit, kuten lukiokirjat.
Ensimmäinen oppivelvollisten ikäluokka aloitti elokuussa 2021 opiskelun toisella asteella. Uudistuksella oppilaat pakotetaan siirtymään peruskoulusta jatko-opintoihin, joista yhä useammalla ei kuitenkaan ole edellytyksiä suoriutua.
Oppivelvollisuuden laajentamiseen kohdistui voimakasta kritiikkiä, huolta ja vastustusta jo valmisteluvaiheessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin virkamiesten lausunnossa todetaan, että oppivelvollisuuden laajentaminen ei itsessään tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot.
Ilmiö on havaittu myös opettajien arjessa. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n kyselyn mukaan perusopetuksen toimimaton oppimisen tuki vaarantaa oppivelvollisuusuudistuksen onnistumisen. Kysely osoittaa selvästi, että opettajien kuormitus on kasvanut, ja toisen asteen opettajien mukaan heidän työnsä merkittävin kuormitustekijä on opiskelijoiden yhä heikommat valmiudet opiskeluun.
Oppivelvollisuuden laajentaminen ei korjaa ongelmia
Perussuomalaiset on vastustanut oppivelvollisuuden laajentamista alusta saakka. Perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on todennut, että oppivelvollisuuden ulottaminen toiselle asteelle ei kohdistu todelliseen ongelmaan, koska kyse ei ole siitä, että toisen asteen opintoihin ei hakeuduttaisi, vaan siitä, että siellä ei pysytä.
– Liian vähäinen lähiopetus ja opiskelijoiden jättäminen oman onnensa nojaan pudottaa varsinkin poikia kärryiltä, Halla-aho sanoo.
Oppivelvollisuuden laajentamisen arvioidut kustannukset ovat vuositasolla 129 miljoonaa euroa vuodessa eli vähintään 1,1 miljardia euroa vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kun rahaa ja resursseja on vähän, perussuomalaisten mielestä ne pitäisi kohdentaa vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla.
Perussuomalaiset kritisoi oppivelvollisuusuudistusta ja esitti rahojen käyttämistä osaamisen edellytysten parantamiseen jo varhaisemmassa vaiheessa, perusopetustasolla. Tällöin rahaa kohdennettaisiin etenkin peruskoulun erityisopettajien palkkaamiseksi ja pienryhmien lisäämiseksi, jotta koululaisten oppimisen ongelmat voitaisiin korjata jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lisää oppimista vuosiin, ei pakollisia vuosia oppimiseen
Oppivelvollisuuden laajentamisen ongelmat olivat siis hyvin tiedossa jo etukäteen. Myös ajatuspaja Suomen Perustan julkaisemassa tutkimuksessa todetaan, että pidennetty oppivelvollisuus ei korjaa suomalaisen peruskoulun valuvikoja, vaan ennemminkin vain pahentaa asiaa.
Tutkimuksessa esitetään, että suomalaisen järjestelmän tulisikin tarjota lisää oppimista vuosiin eikä vuosia oppimiseen. Tunnetusti suomalaisesta peruskoulusta on mahdollista päästä läpi ”armovitosilla”, mikä osaltaan vauhdittaa koulutusinflaatiota.
Tutkimuksessa esitetään opintien ryhdistämistä eli vaatimustason nostamista ja samalla ehdotetaan harkittavaksi käytäntöä, jossa peruskoulun päättötodistus annettaisiin vasta, kun oppilas on saavuttanut tietyn minimitason. Minimitasoksi voitaisiin määritellä luku-, kirjoitus- ja laskutaito, joka osoitetaan kaikille yhteisessä päättökokeessa.
Hyvin suunnitellun, vuosittaisen päättökokeen ansiosta oppilaiden osaamistaso tulisi mitattua kunnolla, mikä luonnollisesti parantaisi edellytyksiä jatko-opinnoille.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koulutuksen eriytyminen Sanna Marinin hallitus oppivelvollisuuden pidentäminen osaamisen puute polarisoituminen Pisa-tutkimus toisen asteen koulutus oppivelvollisuus Lukutaito lähiopetus perusopetus OAJ Opettajat Suomen Perusta Jussi Halla-aho koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koskelalta keskustelualoite lukutaidon merkityksestä – ”Voidaan puhua lukutaidon kriisistä”
Mäkynen: Koulukyydeissä kahden kerroksen väkeä
Perussuomalaiset: Nuorten koulutustaso kääntynyt jyrkkään laskuun – koulutuspolitiikassa on palattava perusasioihin ennen kuin aletaan hienostella
Sosiaalinen maahanmuutto johtamassa alueiden ja koulujen eriytymiseen ja jakautumiseen – ”Näkyy suoraan jo asuntojen markkinahinnoissa”
Pieni, mutta vaikutusvaltainen vähemmistö hyötyy yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta – kriittisesti suhtautuvan hiljaisen enemmistön on vaikeaa saada ääntään kuuluviin
Rantanen kysyi ulkomaalaisten tuomisesta Suomen lukioihin – hallitus vastaa kapulakielellä ja siirtää vastuun seuraavalle hallitukselle
Koskela vaatii suunnanmuutosta koulutuspolitiikkaan – inkluusioajattelusta on luovuttava
Mäenpäältä ehdotus työuran pidentämiseksi: Voisiko ammattikoulun lyhentää kahteen vuoteen?
Koponen ehdottaa virikesetelin käytön laajentamista koskemaan kirjallisuuden ostamista: “Kirjallisuuden ja lukemisharrastuksen myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat kiistattomat”
Viikon suosituimmat
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Leptospiroosi leviää Etelä-Suomessa – voi tarttua myös ihmiseen
Koiranomistajat keskustelivat Jyväskylässä uuden eläinlääkäriaseman pihalla pelkoa aiheuttaneista leptospiroositapauksista. Koirilla on ilmennyt tänä vuonna useita tartuntoja eteläisen Suomen alueella.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää