Miksi opetusministeriö ei halua korjata koulujen ongelmia? – Halla-aho: “Peruskoulun oppimistulosten lasku ja yhä syvempi jako hyviin ja huonoihin kouluihin ovat kaikkien tiedossa”

Vuosikymmeniä jatkunut koulutustason nousu on kääntynyt Suomessa laskuun, ja korkea-asteen suorittaneiden osuus vähenee. Samalla sosiaalinen nousu on vaikeutunut, ja huono-osaisuus ja pienituloisuus ovat monesti ylisukupolvisia. Ammattikoulutuksen vakavat ongelmat, joita hallituksen päätökset ovat kärjistäneet, vaikuttavat tuhansien syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämään. Samaan aikaan julkisessa keskustelussa hoetaan työvoimapulaa, jota paikkaamaan tarvitaan maahanmuuttajia. Educa-messuilla vieraileva puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kommentoi koulujen tilannetta ja heikkeneviä oppimistuloksia.

– Ongelmia on kaikilla koulutusasteilla. Peruskoulun oppimistulosten lasku ja yhä syvempi jako hyviin ja huonoihin kouluihin ovat kaikkien tiedossa. Virokin on mennyt Pisa-tuloksissa Suomen ohitse. Digilaitteiden käytön itsetarkoituksellisuus, opettajan heikko auktoriteetti ja erityisesti se, että koulusta päästetään pois luku- ja laskutaidottomia nuoria, joilla ei ole mahdollisuuksia selviytyä minkäänlaisista jatko-opinnoista, ovat ongelmia, joihin perussuomalaiset puuttuisivat, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho luettelee.

– Jostain syystä epäonnistuneeksi osoittautuneen uuden opetussuunnitelman laadinnan kaltaiset toimet koetaan opetussektorilla oleellisemmiksi kuin koulumaailman perusasioihin puuttuminen. Näytämme seuraavan Ruotsia kaikissa negatiivisissa asioissa.

Myös opettajien ammattijärjestö on kiinnostunut monikulttuurisuudesta ja kotouttamiskoulutuksesta.

– OAJ:n pitäisi pyrkiä pontevammin torjumaan vuodesta toiseen jatkuvaa määräaikaisten opettajien etujen polkemista. Opettajien aseman parantamisen sijaan OAJ hamuaa uutta toimialuetta kotoutuksesta, jossa pyörii paljon löysää rahaa, Halla-aho kertoo ja viittaa järjestön poliittisiin linjauksiin.

– Maahanmuuton vaikutus koulujen ja koulutuspolitiikan ongelmiin sekä yleiseen yhteiskunnan jakautumiseen on merkittävä, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, Halla-aho muistuttaa.

– Työperäistä maahanmuuttoa vaativien tahojen huuto käy yhä kovemmaksi, vaikka niiden argumentit eivät kestä lähempää tarkastelua. Perussuomalaisten mielestä valtiolla on velvollisuus tehdä sellaista koulutuspolitiikkaa, että eri aloilla on riittävä määrä oikeanlaista työvoimaa. Sen sijaan valtiolla ei ole velvollisuutta tuottaa halpatyövoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin, Halla-aho toteaa.

Perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti myös oppivelvollisuuden pidentämisvaatimuksiin – molemmista päistä.

– Ongelma ei ole siinä, ettei perusasteelta hakeuduttaisi eteenpäin, vaan siinä, että toinen aste keskeytetään niin usein. Helpot laastarit eivät korjaa tilannetta, Halla-aho selittää.

– Vaatimukset oppivelvollisuuden ulottamisesta 5-vuotiaisiin tai päivähoidon maksuttomuudesta ovat yhtä lailla imagopolitiikkaa. Ne eivät kohdistu todellisiin ongelmiin. Sen sijaan ne maksaisivat todella paljon, Halla-aho kritisoi.

Perussuomalaiset muistuttaa, että koulujen ja koulutuspolitiikan ongelmia ei korjata vain lisäämällä resursseja, vaikka suurin osa puolueista ja OAJ näin haluavatkin uskoa.

– Huonosta opetussuunnitelmasta ei saada hyvää antamalla kouluille lisää rahaa, eivätkä oppimistulokset parane antamalla oppilaille lisää digilaitteita. Myöskään maahanmuuttajakouluja ei korjata lisäämällä ns. positiivista erityisrahaa tai puhumalla entistä aktiivisemmin kotouttamisen tärkeydestä, Halla-aho päättää.

Puheenjohtaja Halla-aho osallistuu opetusalan Messukeskuksessa järjestettävien Educa-messujen puheenjohtajapaneeliin lauantaina.