Onnellisten vanhusten hoitokoti

Vanhustenhoito on tällä hetkellä voimakkaasti kritiikin ja arvostelun kohteena monien eri kauhutarinoiden ja epäselvyyksien vuoksi. Media julkaisee jatkuvasti uusia juttuja hoitajien välinpitämättömyydestä ja vanhustenhoidon laiminlyönneistä.

Palvelukoti Saarelan yrittäjä Helvi Kemppainen kertoo, että heillä panostetaan iäkkäiden hoidossa kuntouttavaan työotteeseen ja kodinomaiseen ilmapiiriin.

– Saarela on pieni, 13-paikkainen palvelukoti, joka tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua ikäihmisille. Tällä hetkellä suurin osa asukkaistamme on muistisairaita ja heidän keski-ikänsä hipoo 85 vuotta, hän kuvailee.

Kemppainen kertoo, että Saarelassa kodinomaisuutta pidetään yllä yhteisillä toiminnoilla, kodinomaisella ympäristöllä ja säännöllisellä vuorokausirytmillä.

– Meidän asukkaamme eivät tarvitse nukahtamis- tai unilääkkeitä, sillä säännölliset elämäntavat ja päivän askareet takaavat asukkaille hyvät yöunet. Meillä touhutaan pitkin päivää yhdessä tarinoiden ja jutustellen. Tavoitteenamme on huomioida jatkuvasta jokaisen asukkaan yksilöllinen persoona, huomioonottaen esimerkiksi hänen ammattinsa ja aiempi elinympäristö. Ammennamme positiivisuutta työpäiviin ammattimaisella, mutta ihmisläheisellä työotteella.

Kemppainen korostaa, että kuntouttavan työotteen avulla iäkäs henkilö saa arkeen mielekkyyttä. Toimintakyvyn kohenemisen myötä myös henkinen vireys nousee. Iäkkään iloinen mieli tarttuu asukkaasta toiseen ja omaiset ovat tyytyväisempiä.

Keskustelua, musiikkia ja yhteisöllisyyttä

Yrittäjänä ja vastaavana hoitajana toimiva Kemppainen kertoo, että Saarelassa vierailee säännöllisesti Oulunjoen koulun kuudesluokkalaiset vaihtamassa kuulumisia asukkaiden kanssa. Myös lähiseudun lastentarhalaiset käyvät laulamassa ja leikkimässä iäkkäiden iloksi.

– Meillä on suhteellisen tiivis ja hyvä lähiverkosto, sillä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tekee asukkaiden elämästä monipuolisempaa ja lapsetkin saavat erilaisen näkökulman iäkkäitä kohtaan, Kemppainen sanoo.

Saarelassa vierailevat edellä mainittujen lisäksi muun muassa Martat muutaman kerran vuodessa askartelemassa ja leipomassa, sekä asukkaille järjestetään kerran kuukaudessa seurakuntapiiri.

– Meillä käytetään myös musiikkia asukkaiden hyvinvoinnin tukena, sillä sen terapeuttinen vaikutus ulottuu ihmisen jokaiseen osa-alueeseen. Osa asukkaista muistaa terävästi vanhat iskelmäkappaleet ja joillekin asukkaille vanhat virret ovat äärimmäisen rakkaita, sillä tutut sävelet luovat turvallisuuden tunnetta menneiltä ajoilta, jopa lapsuudesta saakka, Kemppainen tietää.

– Liikunnalliset musiikkituokiot lisäävät yhteisöllisyyttä, lievittävät kipuja ja antavat kokonaisvaltaista iloa sekä hyvinvointia arkipäiviin. Kaikki asukkaat eivät toki kykene aina osallistumaan aktiivisesti laulamiseen, leikkimiseen ja jumppaan, mutta jo musiikin kuuntelu saa tunteet pintaan.

Vanhukset hoidetaan yksilöinä

Kemppainen kertoo, että Saarelassa kunnioitetaan ehdottomasti asukkaan itsemääräämisoikeutta ja hänen tarpeisiinsa vastataan yksilöllisesti hoito- ja palvelusuunnitelmaa apuna käyttäen.

– Pidämme kunnia-asiana, että asukkaan voimavaroja tuetaan kaikessa toiminnassa. Pyrimme kehittämään jatkuvasti omaa osaamistamme ja huomioimaan jokaisen asukkaan piirteet ja ominaisuudet eri toiminnoissa. Henkilökunta on pätevää ja sitoutunut kuntouttavaan työotteeseen. Ilman jatkuvaa panostusta työ itsessään saattaisi rutinoitua liikaa, mutta panostamalla työhön haastaa samalla myös itsensä, vanhustenhoitoalalla yli kolmekymmentä vuotta työskennellyt yrittäjä painottaa.

Kemppainen muistuttaa, että iäkkäät henkilöt kaipaavat yhteistä sosiaalista toimintaa, koskettamista ja rakkautta siinä missä me kaikki muutkin. Vaikka iäkäs saattaa olla hyvinkin muistisairas, hän tuntee kyllä ympärillä olevan ilmapiirin ja välittämisen.

– Jos iäkäs henkilö joutuu makaamaan sängyssä päivästä toiseen ilman kuntouttavaa työotetta, hän masentuu, ahdistuu ja kärsii helposti unettomuudesta. Hänen fyysinen ja psyykkinen kuntonsa heikentyy. Näitä piirteitä ja ominaisuuksia ikävä kyllä hoidetaan yhteiskunnassamme aivan liian paljon lääkityksellä, Kemppainen huomauttaa.

– Iäkkäiden unettomuutta hoidetaan usein pakkolääkityksellä, vaikka sen voisi eheyttää säännöllisellä liikkumisella ja sosiaalisella kanssakäymisellä. Yhteiskunnassamme tulisi panostaa huomattavasti voimakkaammin kuntouttavaan työotteeseen resurssipulasta huolimatta.

Kemppainen myöntää, että kuntouttava työote vaatii aikaa, mutta parantaa asukkaiden ja potilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.

– Liikkumaan pääseminen ja itsenäinen toimiminen on jokaisen iäkkään henkilökohtainen voimavara, mitä jokaisen ammattilaisen tulisi vankkumatta kannustaa, hän painottaa.

Päivittäiset kotiaskareet antavat virikkeitä

Kemppainen kertoo, että Saarelassa aamu alkaa omiin vaatteisiin pukeutumalla yhteisellä aamupalalla. Mikäli asukas ei kykene pukeutumaan itse, häntä autetaan tarpeen mukaan. Aamupalan jälkeen asukkaille on tarjolla jotakin yhteistä puuhaa, kuten jumppaa tai päivän lehden luvulla, jonka jälkeen lähdetään ulkoilemaan.

– Vesisateen tai muun ikävän sään yllättäessä ulkoilu korvataan kuntopyöräilemällä tai vaikkapa huivijumpan kera. Jotta väsymys ei iskisi illalla liian aikaisin, jokaisella on mahdollisuus ottaa myös pienet päiväunet. Iltapäivä hurahtaakin päivällisen ja arkiaskareiden parissa, ja lisäksi saattaa olla vierailijoiden päivä. Saarelassa jokainen asukas saa osallistua päivittäisiin kodin askareisiin, sillä pyykin viikkaus, ruoanlaitto ja leivonta antavat virikkeitä ja samalla kuntouttavat niin mieltä kuin kehoa, Kemppainen kuvailee.

– Meillä jokaisella on joskus hankala päivä, mutta asukkaat kyllä toimivat, kun heitä kannustetaan. Päivittäiset kotiaskareet ovat virikkeitä antavia ja tällä tavalla asukkaat pääsevät näkemään ja kokemaan itse keittiössä toimimisen ilon ruoanlaiton ja leipomisen kera.

Iltapäivällä päivällisen jälkeen asukkaat viettävät yhteistä sosiaalista aikaa, jolloin myös henkilökunta laulattaa, lukee ja pitää yhteisiä muisteluhetkiä heidän kanssaan. Iltasella televisiosta saattaa tulla jokin kiva kotimainen ohjelma ja joskus Saarelassa vietetään elokuvailtaa katsomalla vanhan ajan elokuvia.

Saarelassa asukkaita viihdyttää säännöllisesti myös itse eläkeiän saavuttanut, yrittäjän omistama 9-vuotias Emmi-koira. Yhteisen olohuoneen nurkasta löytyy lisäksi 12-vuotias kreikankilpikonna Hermanni.

KANSANEDUSTAJAN KOMMENTTI

Perussuomalaisten kansanedustaja Johanna Jurva kertoo olevansa huolissaan tulevan vanhuspalvelulain toteutumisesta, vaikka uskoo sen tuovan positiivisia asioita iäkkäiden hyvinvointiin.

– Heinäkuussa voimaan astuva uusi vanhuspalvelulaki turvaa iäkkäille kotiin vietävät palvelut sekä lähipalvelut, mikä on hyvä suuntaus verrattuna pitkäaikaispaikkoihin, Jurva sanoo.

Jurvaa harmittaa vanhuspalvelulaissa eniten se, ettei siihen vielä toteutunut kovasti odotettu henkilöstömitoitus, mikä olisi turvannut enemmän yksilöllistä hoiva-aikaa iäkästä kohden. Jurva kertoo kohdanneensa myös itse lähihoitajana toimiessaan ikäviä asioita vanhusten kotihoidossa etenkin lääkityksen suhteen.

– Vanhustenhoidossa tapahtuu liian paljon muun muassa lääkitysten virhearviointeja ja  päällekkäislääkityksiä, sekä vakavia läheltä piti -tilanteita esimerkiksi tiedonkulun heikkouden vuoksi. Näihin asioihin tulisi ehdottomasti kiinnittää enemmän huomioita.

Kansanedustaja Jurva on huolissaan lisäksi vanhustenhuollon laitostumisesta kilpailutusten myötä.

– Maassamme on useita pieniä yksityisiä pienyrittäjiä, joita tulisi suosia paljon enemmän. Meillä olisi mahdollisuus työllistää enemmän myös oman maan toimijoita, kunhan koulutusmahdollisuuksia olisi riittävästi tarjolla. Olen saanut lukuisia kansalaisten yhteydenottoja, joista selviää, että mikäli esimerkiksi työttömille tarjottaisiin enemmän työvoimapoliittista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta vanhustenhoitoon, Suomeen ei tarvitsisi palkata ulkomailta työntekijöitä. En halua missään nimessä väheksyä ulkomaalaisia työntekijöitä, mutta luonnollisesti iäkkäät henkilöt kaipaavat hoitajikseen henkilöitä, joka puhuvat heidän omaa kotikieltään eli suomea, Jurva painottaa.