Pixabay
Keskustan kannatusahdinko saa aikaan hätääntyneitä ulostuloja. Kaksi puolueen senioripoliitikkoa otti tänään tiukasti kantaa Ylen ohjelmien puolueellisuuteen. Ulostulot herättävät kysymyksen siitä, onko Yle kallellaan tiettyyn poliittiseen suuntaan. Toisaalta pohdittavaksi jää sekin, paraneeko Ylen puolueettomuus, jos sen ohjelmiin lisätään keskustapoliitikkoja.
Ex-ministermi Liisa Hyssälä (kesk.) paheksui voimakkaasti Twitterissä Yleä siitä, ettei Jälkiviisaat-ohjelmassa ole koskaan ollut keskustataustaista keskustelijaa. Tämä siitä huolimatta, että kokoomus, vihreät ja SDP ovat kylläkin edustettuina.
@YleUutiset_pol ssä jatkuu linja, ettei koskaan ( lue:ei koskaan) ole ollut keskustataustaista keskustelijaa, kok, vihr, sdp kyllä, mutta keskustaa läimitään siinä vuodesta toiseen. #jälkiviisaat #lupamaksu #veroraha
— Liisa Hyssälä (@LHyssala) July 5, 2019
Hyssälä heitti toisella twiitillä lisää löylyä. Hän kertoo seuranneensa asian tilaa vuosia, ja tilanne on aina sama.
Nyt pitäisi @YleUutiset_pol n vastata, miksi linja tämä, ettei keskusta koskaan mukana. Olen vuosia seurannut ja aina sama tilanne. Ennenvanhaan #hallintoneuvosto kävi tasapuolisuusasioita läpi. #verorahat #eduskunnanalla https://t.co/5L8Gb6m34n
— Liisa Hyssälä (@LHyssala) July 5, 2019
Hetken päästä keskusteluun liittyy myös toinen keskustakonkari, ex-ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Hän kertoo myöskin seuranneensa asiaa. Sekä Anttila että Hyssälä vaativat Ylen hallintoneuvostoa puuttumaan tasapuolisuusasiaan.
Näin toimitaan veronmaksajien rahoittamana. Olen tätä samaa seurannut. Tasapuolisuutta oikeus vaatia veromaksajien Yleltä. Uusi hallintoneuvosto tarttukoon asiaan. Ylessä on paljon kehitetty uutta koukkaamalla kuulijoiden kautta Merja Ylå-Anttilan aikana. Kiitos siitä,suunta oike
— sirkka-liisa.anttila (@sirkka_anttila) July 5, 2019
Hyssälä moittii Yleä siitä, että ohjelmassa soimataan jatkuvasti keskustalaisia, mutta näillä ei olisi tilaisuutta puolustautua, koska Jälkiviisaat-ohjelmassa ei vuosikausiin ole nähty keskustalaista kommentoijaa.
Tässä on se puoli @YleUutiset_pol että ohjelmassa koko ajan soimataan keskustaa,ilman että koskaan keskustalaista mukana.Ymmärrän hyvin, ettei joka ohjelmaan mahdu joka puolueesta, mutta kun ei koskaan, vuosikausiin yhtään keskustalaista, niin on päätetty linja. #tv #jälkiviisaat
— Liisa Hyssälä (@LHyssala) July 5, 2019
Ilta-Sanomat tavoitti Ylen tv- ja radiolähetysten päällikön Reeta Kivihalmeen komentoimaan asiaa. Hän vakuutti, ettei kyse ole keskustan tai minkään muunkaan puolueen syrjinnästä.
Kivihalme korosti myös, ettei Jälkiviisaissa kritisoida keskustaa sen enempää kuin muitakaan puolueita. Samoin hän totesi IS:lle, että ohjelmalla on pitkä historia, ja ettei hän voi muistaa kaikkia vieraita. Kivihalme muisti kuitenkin yhden keskustalaisen kommentaattorin – historiantutkija Laura Kolben.
Liisa Hyssälä ei vakuuttunut 19 vuotta vanhasta esimerkistä. Hän tulkitsee kesksutan poisjätön Ylen linjapäätökseksi.
Tosiaan; löytyi 1 keskustataustainen jälkiviisas- lähetyksestä 19 vuotta sitten. Linjapäätös, ettei keskustaa koskaan mukaan, täyttää pian 20 vuotta, vai miten on? #hallintoneuvosto #verotus https://t.co/cA8X9fWNuL
— Liisa Hyssälä (@LHyssala) July 6, 2019
Hetken päästä Laura Kolbe ylipäätään kiisti olleensa keskustan edustaja tuona aikana:
Höpöhöpö #yle ja #jälkiviisaat
Vuonna 2000 en ollut yhdenkään puolueen jäsen, kaikkein vähiten keskustan. En ota 2019 kantaakseni viittaa, jota tuolloin ei ollut olemassa. Roolini oli olla nuori vihainen naistutkija kaupungista.
Piste.— Kolbe Laura ☘️ Helsinki (@LauraKolbe) July 6, 2019
Aihe kirvoitti runsaasti verkkokeskustelua.
Tasa-arvoasioista bloggaava Henry Laasanen tarttui omassa ulostulossaan Yle-pomo Reeta Kivihalmeen IS-kommenttiin. Kivihalme totesi, että “puoluekanta ei kuitenkaan koskaan olen ollut peruste Jälkiviisaat-osion jäsenyyteen.”
Laasanen oudoksui väitettä, koska hänen arvionsa mukaan Jälkiviisaiden yhdeksästä vakiojäsenestä neljä on kovan linjan feministejä.
Aktivisti Maryan Abdulkarim on Feministisen puolueen perustajajäseniä. On epäselvää, millä tavalla aktivismi pätevöittää “jälkiviisaaksi”. Aktivistit kun harvemmin ovat erityisen analyyttisiä oman aatteensa suhteen, saati kilpailevien aatteiden.
Onko panikoivien keskustasenioreiden vaatimus oikeutettu? Parantuisiko Ylen ohjelmien laatu sillä, että feministiaktivistien joukkoon ripoteltaisiin keskustalaisia? Vai olisiko fiksumpaa, jos kommentoijiksi valikoitaisiin ihmisiä, joilla ei ole vahvaa puoluekytköstä.
Kerro mielipiteesi allaolevassa kommenttikentässä.
SUOMEN UUTISET
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Lue lisää
