Slovenian luottoluokitus putoaa ja kymmenvuotisen valtionlainan tuotto hipoo kriittistä seitsemän prosentin rajaa. Mikäli maan pankkiongelmaa ei hoideta, se on pian pelastuspakettijonossa.
Kypros ei ole ekonomistien mukaan viimeinen pelastuspakettia pyytävä euroalueen maa. Reutersin pääsiäisviikolla julkistama ekonomistikysely nostaa Slovenian Espanjan rinnalle todennäköisimmäksi ehdokkaaksi.
Syynä tähän on, että Slovenian kolmen suurimman, pääosin valtio-omisteisen pankin järjestämättömät saamiset vuonna 2012 nousivat yli 7 miljardiin euroon ja yli 20 %:iin BKT:sta. Kolmannes kaikista yrityslainoista oli järjestämättömiä. IMF odottaa Slovenian talouden supistuvan tänä vuonna 2 %, vuonna 2012 talous supistui 2,3 %.
Oireellista on, että Slovenian kaksivuotisen lainan tuotto kuluneen viikon ajalla yli kolminkertaistui 1,2 %:n tasosta 4,26 %:n tasoon, josta se tosin hieman laski kiirastorstaina. Slovenian kymmenvuotisen valtionlainan tuotto käväisi euroajan ennätyksessä 6,80 %:n tasossa. Myös Slovenian valtionlainojen vakuuttamisen hinta velkajärjestelyn varalta on viikossa noussut huomattavasti (123 korkopistettä 405 korkopisteen tasolle Markit datan mukaan).
Kriittisenä tuottotasona valtionlainojen osalta pidetään 7,00 %:n tasoa, koska Kreikan, Portugalin ja Irlannin valtionlainojen tuoton noustua tuon tason yli ne joutuivat turvautumaan pelastuspaketteihin. Slovenia ei ole tästä enää kaukana. Näiden maiden osalta myös kaksivuotisen lainan tuotto ylitti kymmenvuotisen tuottotason viestittäen, että rahoitusriski on ilmeinen. Tähän Sloveniassa on tuottotasojen valossa onneksi vielä matkaa.
Tilanteen huononemista Sloveniassa kuvaa, että luottoluokittaja Moody’s alensi tiistaina 26.3. Slovenian toiseksi suuriman pankin, valtio-omisteisen NKBM-pankin, luottoluokitusta luokasta B3 luokkaan Caa2.
Valtion velkataso Sloveniassa oli vuonna 2012 noin 54 % BKT:sta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Espanjassa velkataso on noin 84 % BKT:sta ja Kyproksella se oli noin 80 % BKT:sta ennen pelastuspakettia.
Slovenian pankkien taseiden suuruus on 135 % BKT:sta kun se Kyproksella oli 800 % BKT:sta. Slovenian pankkien ongelmat aiheutuvat ensisijaisesti omaisuusarvojen laskusta eivätkä pankkisektorin suuresta koosta suhteessa talouden kokoon nähden, kuten Kyproksella.
Slovenian uudelta vasemmisto-keskustalaiselta halllitukselta tarvitaan nopeasti uskottava suunnitelma pankkiongelman hoitamiseksi, jotta pelastuspaketilta Slovenian osalta vältytään.
PS VERKKOTOIMITUS