Onko sisäministeri Ohisalon puheissa enää mitään tolkkua? – “Jos tuulivoimaa laitetaan kuntiin kunnolla, kuntavero voisi olla nolla”

Sisäministeri Maria Ohisalo ajaa ilmastohankkeitaan entistä kovemmalla vimmalla. Nyt sisäministeri uskottelee suomalaisille, että tuulivoiman lisääminen kuntiin jopa nollaisi kuntaveron ja toisi valtavasti työpaikkoja. Samaan aikaan Ohisalo haluaisi nostaa asumisen kustannuksia korottamalla kiinteistöveroa.

Hallituksen sote- ja maakuntauudistus jatkossa kuormittaa taloudellisesti suuria kaupunkeja ja niiden ympäryskuntia entisestään. Sote tulee nielemään massiivisesti verotuloja, koska uusien velvoitteiden järjestämiseen tarvitaan rahaa.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) esitteli eilen Ylen suuressa kuntavaalikeskustelussa linjauksiaan kuntatalouden vahvistamiseksi. Ohisalo kertoi, että hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen kylkiäisenä työssäkäyvän kansalaisen verorasitus kasvaa entisestään – ja ostovoima heikkenee.

– Hallituksessa olemme sopineet, että osana sote-maakuntakokonaisuutta tulemme päättämään myös maakuntaverosta. Se on jo kirjattu hallitusohjelmaan.

Asumisen kustannukset nousevat

Vihreän sisäministerin mielestä kuntataloutta voidaan kuitenkin vahvistaa ja toisaalta verotaakkaa kiriä takaisin uusiutuvan energian hankkeilla, kuten tuulivoimaloilla.

Ohisalon mukaan tuulivoiman tulot voisivat kompensoida kuntaveron määrää. Toisaalta Ohisalo haluaisi samalla nostaa asumisen kustannuksia kunnissa kiinteistöveron kiristyksillä.

– Jos tuulivoimaa laitetaan kuntiin kunnolla, kuntavero voisi olla nolla, koska tuulivoimaloiden kautta voi kerätä kiinteistöveroa. Tämä on loistoesimerkki siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta ja vihreä jälleenrakennus tuottavat kuntiin uutta työtä ja verotuloja, samalla elämänlaatu paranee, Ohisalo lausui.

Halla-aho leikkaisi kuntien ylimääräisistä tehtävistä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on usein tuonut esille, että monien kuntien talous oli heikossa kunnossa jo ennen koronaa. Halla-aho esittikin huolensa kuntien jatkuvasti paisuvasta tehtävien määrästä.

– Aiemmin Suomessa kunnat pystyivät toimimaan ja kuntalaiset pysyivät hengissä pienemmälläkin lakisääteisten tehtävien määrällä.

Hän muistutti, että kuntien perustehtävät on määritelty kuntalaissa, minkä lisäksi kunta voi halutessaan ottaa hoitaakseen muitakin tehtäviä. Helsingin pormestariksi pyrkivä Halla-aho kohdistaisikin ensi sijassa menoleikkauksia muihin kuin lakisääteisiin kunnan tehtäviin.

– Useimmissa kunnissa ei toki ole edes rahkeita hoitaa ylimääräisiä tehtäviä. Kuitenkin esimerkiksi Helsinki tarjoaa muita kuin laissa säädettyjä palveluja Helsingissä laittomasti oleville ulkomaalaisille. Se ei toki ratkaise kuntatalouden ongelmia, mutta se on yksi esimerkki leikkauskohteesta.

Vihreät haluaa korottaa veroja

Halla-ahon ehdotus kuntien ylimääräisten tehtävien karsimisesta ei innostanut hallituspuolueita. Opetusministeri Jussi Saramo (vas) ilmoitti painokkaasti, että ”menoleikkausten tie on kuljettu loppuun”.

Vihreät ei tunnetusti ole valmis leikkaamaan mistään, joten kuntien rahantarvetta puolue paikkaisi mieluummin veronkorotuksilla. Ohisalo nosti uudelleen esille kiinteistöveron korotukset keinona kuntatalouden vahvistamiseksi.

Ohisalo mainitsi myös kuntaveron korotuksen, vaikka olikin aiemmin esittänyt, että kuntaveron määrä voisi laskea, edellyttäen että uusia tuulivoimaloita pystytetään.

Terveydenhuollon ongelmat eivät katoa

Hallituksen sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyisi maakunnan alueelle muodostettaville uusille hyvinvointialueille. Halla-aho arvioi, että esitetty hyvinvointialueiden määrä ei tule olemaan elinkelpoinen.

Halla-aho sanoi, että perusterveydenhoidon nykyiset ongelmat eivät johdu organisaatiosta, vaikka tehostamisen varaa onkin.

– Ongelmat eivät myöskään katoa organisaatiouudistuksilla. Yleensä valtavilla organisaatiouudistuksilla on tapana syödä ne hyödyt, joita niillä tavoitellaan. Etenkin digitalisaatioon asetetaan usein valtavia odotuksia säästöistä ja tehostuksista, jotka sitten jäävät toteutumatta.

Palkkaus ei houkuttele pysymään töissä

Halla-aho totesi, että Suomessa julkinen terveydenhoito on jo nyt järjestetty varsin kustannustehokkaasti.

– Ongelmat on paikallistettava, koska kaikki ei ole epäkunnossa. Lisää resursseja tarvitaan nyt ennen kaikkea julkisen puolen terveydenhoitoon. Hoitojonoja kukaan ei pitkitä ilkeyttään, vaan se on lopputulos siitä, että henkilöstöä ei tällä hetkellä ole riittävästi, eikä alan palkkaus houkuttele pysymään töissä.