Helsingin Sanomien 2017 julkaisema Viestikoekeskusta koskeva juttu. / HS
Onko Helsingin Sanomat kertonut satuja, valtionsalaisuuksia, molempia vai ei kumpaakaan? HS joutuu puntariin sekä Wille Rydmanista että turvallisuussalaisuuden paljastamisesta
Helsingin Sanomat on vakavassa paikassa. Mediayhtiön kolmea toimittajaa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Jutun käsittely alkaa tulevana torstaina. Turvallisuusalaisuuden paljastamisesta voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
HS julkaisi 2017 raflaavasti otsikoidun jutun “Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin”.
Pääkäsittely alkaa 29.9.
Tapauksessa epäiltiin toimittajien lisäksi aiemmin myös Helsingin Sanomien päätoimittajaa kaius Niemeä sekä toimituspäällikkö Esa Mäkistä. Helsingin Sanomien johto kuitenkin vaikeni, ja jätti ainoastaan alaiset syytettyjen penkille. Ratkaisu ei ole yhtiölle kunniaksi. On päivänselvää, etteivät rivitoimittajat yksin päätä tämäntasoisten juttujen julkaisusta.
Tapaus Wille Rydman
Poliisi ilmoitti perjantaina aloittavansa esitutkinnan artikkelista, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 19. kesäkuuta.
Poliisi on tehnyt tapauksesta esiselvityksen ja päättänyt tutkinnan aloittamisesta.
Kokoomus oli aiemmin erottanut Rydmanin eduskuntaryhmästään.
Kansanedustaja Wille Rydman kommentoi tutkintapyyntöasiaa sivuillaan. Hän haastaa tapausta seuraavat arvioimaan, onko hänen suhteensa teyty oikeita johtopäätöksiä.
“Kansanedustajasta saa Suomessa puhua aika paljon potaskaa ilman pelkoa rikosoikeudellisista seuraamuksista. On puhuttava hyvin tuhtia soopaa, jotta voitaisiin epäillä kansanedustajaan kohdistuvasta perusmuotoisesta kunnianloukkauksesta. Jotta voitaisiin epäillä kansanedustajaan kohdistuvasta TÖRKEÄSTÄ kunnianloukkauksesta, on puhuttava aivan poikkeuksellisen sakeaa palturia. Ja puheet on kyettävä sellaisiksi myös osoittamaan.
Se, että poliisi on päättänyt käynnistää esitutkinnan Helsingin Sanomien julkaisemaan artikkeliin liittyen minuun kohdistuvasta törkeämuotoisesta kunnianloukkauksesta, on Suomessa varsin poikkeuksellista. Ennen esitutkintakynnyksen ylittymistä poliisin on pitänyt kyetä vakuuttumaan siitä, että epätavallisen sakeita pötypuheita vaikuttaa tosiaan julkaistun ja että väitteet ovat sellaisiksi myös osoitettavissa.
Kesäkuussa minut pakotettiin eroamaan liki kaikista tehtävistäni, koska oletettiin, että HS:n minusta maalaama kuva olisi tosi. Yritin konkreettisin todistein osoittaa, että HS ja sen lähteet valehtelevat. Todisteluni kaikui enimmäkseen kuuroille korville.
Poliisin nyt tekemä selvitys on ensimmäinen puolueettoman toimijan arvio HS-lehden esittämien väitteiden uskottavuudesta. Johtopäätöksenään poliisi katsoo, että artikkelin julkaisuun liittyen on syytä epäillä rikoksia tapahtuneen. Tutkintapyyntöni kohdistui sekä artikkelin kirjoittajien että useimpien sen haastattelemien henkilöiden toimintaan.
Nyt haastankin kaikki arvioimaan sitä, tehtiinkö minun suhteeni kesäkuussa oikeita johtopäätöksiä. Ja jos ei, niin olisiko nyt aika peruuttaa noista johtopäätöksistä. Ja jos aika ei ole nyt, niin koska sitten? Joskus vuosien päästäkö, kun oikeusprosessi oletettavien valituskierrostensa jälkeen on tullut päätökseensä? Ja jos vasta silloin, niin onko valta erottaa ja tuomita poliittisia päättäjiä todella ulkoistettu tiedotusvälineille, joiden väitteiden totuudenmukaisuudesta ainakaan poliisi ei ole vakuuttunut?
HS:n narratiivihan oli se, että ”yhdeksän naista” kertoo ”ahdistavista kokemuksista”. Ei muuten kertonut. Yksi yhdeksästä sanoi, että olisin pyytänyt kahville. Toinen yritti kieltää HS:ää siteeraamasta hänen poliisipuhutustaan, mutta HS siteerasi silti – ja vain siltä kohtaa, joka oli katsottavissa minun kannaltani kielteiseksi. Kolmas ei ollut kommentoinut asiaa sen enempää HS:lle kuin poliisillekaan, mutta hänenkin kokemuksensa tulkittiin HS:ssä silti ”ahdistavaksi”. Neljäs oli poliisille sanonut, että olin ollut ”painostava” mutta että en ollut lähestynyt fyysisesti. HS:lle hän ei ollut antanut haastattelua lainkaan, mutta HS laski hänetkin mukaan noihin ”yhdeksään”.
Lopuista viidestä neljän osalta olen poliisille tekemässäni tutkintapyynnössä eritellyt ja todistein osoittanut, miltä osin esitetyt väitteet ovat vääriä. Viidennenkin osalta olisin näin mielelläni tehnyt, jos todistusaineistoa vain olisi tarpeeksi. Oikeusvaltiossa kun syyllisyys pitää kyetä todistamaan eikä syyttömyys, vaikka HS:n “tutkivat” journalistit päinvastaista edellyttävätkin.
Eräs HS:lle satuja kertonut henkilö intoutui jutun jälkeen tunnetusti väittämään minusta vieläkin perättömämpiä juttuja poliisille. Se tutkinta on edelleen kesken, mutta olen varsin optimistinen sen suhteen, että sekin tulee aikanaan päättymään kannaltani suotuisasti. Siihen osaltaan luovat uskoa myös poliisin tänäiset johtopäätökset.”
Tapausten käsittely jatkuu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kokoomuspolitiikko kyseenalaistaa Wille Rydmania syyttävän “Petran” tarinan
Halla-aho kertoo tapauksesta, jossa yksi Wille Rydman -jutun toimittajista painosti lapsiperheitä vahingoittaakseen inhokkipoliitikkoa – ”Hesarille MIKÄÄN rima ei ole liian matalalla”
Seiskan toimittaja kertoo oudosta vedätyksestä: 2019 Wille Rydmanille yritettiin virittää median avulla ansa – “Teema liittyi nuoreen naiseen. Minulle syötettiin valheellista tietoa”
KRP käynnistää esitutkinnan seksuaalirikokseksesta, näin Wille Rydman vastaa: “äimän käkenä”
Ronkainen: Syyllistyikö Hesari maanpetokseen?
Käräjäoikeus: Kotietsintä tietokonettaan tuhoavan HS-toimittajan kotiin oli laillinen, eikä lähdesuojaa rikottu
HS:n rikosasia puhuttaa – päätoimittaja Kaius Niemen väistelyä kuvataan ”säälittäväksi”, Halla-aho: ”Suurin osa toimittajista pystyy ihan hyvin tekemään työtään rikkomatta lakia”
Helsingin Sanomat ehdotti isänpäivän aamuna isänpäiväkorttien askartelusta luopumista – somekansalta täystyrmäys: ”Uskomatonta roskaa”
Wille Rydmania jahtaavalla HS-toimittajalla synkkä rikoshistoria: tuomittu useista törkeistä rikoksista – HS-johto: “Täysi luottamus”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää