Mentalisti Pete Poskiparta. Kuva: Daniel Lehtovirta
Mentalisti Pete Poskiparta kysyi pojaltaan kujeilleen, joko hänellä on tyttöystävä. “Reteesti tuli vastaus. ‘On yksi Sofi, mutta se ei vielä tiedä sitä’. Melko itsevarmaa settiä!”, Poskiparta vitsaili Twitterissä. Ei olisi kannattanut. Twitterin #metoo-mielensäpahoittajat löysivät 7-vuotiaan hauskasta vastauksesta isin kysymykseen aiheen luennoida itsemääräämisoikeudesta ja syyn tuomita Poskiparta huonoksi kasvattajaksi.
– Jos poikani Aatu tietäisi millaisen myrskyn hänen hassu vastaus iskän esittämään kysymykseen aiheutti niin uskoisin hänen pahoittavan mielensä. Ehkä hän vielä joskus saa nämä twiitit paketoituna rippilahjaksi, Poskiparta twiittasi, kun savu absurdissa kohussa oli hieman hälvennyt.
Mitä 7-vuotiaan pojan puheissa oli aikamme suomalaisten yhteisönormien vastaista?
Ylen toimittaja Bettina Sågbom vastasi twitterissä Poskiparralle, että “kun näin tämän tweetin ajattelin että auts, tuosta nousee varmaan tänäpäivänä jonkinlainen polemiikki”.
– Koska a) isi olettaa poikansa olevan hetero ja b) joku kuitenkin tulkitsee asian niin että 7v poika meinaa väkisin sitä Sofia ottaa. Niinhän siinä sitten kävi, Sågbom totesi.
Myöskään 7-vuotiaan pojan olettaminen pojaksi ei ole sosiaalisen median #metoo-tuomioistuimen mukaan hyväksyttävää.
– Päivällä sainkin jo viestin, jos muistutettiin siitä, että poikani ei välttämättä ole edes poika, toteaa Poskiparta yhdessä lukuisista twiiteistään kohun jäljiltä.
Ensimmäinen hysteerinen reaktio syntyi kuitenkin ajatuksesta, että poika ottaisi mielikuvitustyttöystävänsä Sofin väkisin, ja että isällä ei olisi mitään tätä vastaan.
– Ite en kyllä mitenkään rohkaisisi tuollaista ajattelua ihmisissä. Tässä ois hieno paikka puhua lapselle itsemäärämisoikeudesta ja vaikka mistä, Poskiparralle luonnoitiin Twitterissä.
– 7 v poikani vastasi siis isän kujeilevaan kysymykseen tyttöystävästä hassusti. Tein twiitin, koska se oli minusta hauska ja reaktioista 95% oli samaa mieltä. Osa kuitenkin huolestui. Annanko pojan todella ajatella noin? En. Meillä keskustellaan myös twiittejä pidemmin, Poskiparta selitti asiaa.
Poskiparta tulistui mielensäpahoittajille ja väärinymmärtäjille, ja vielä pyysi tulistumistaan anteeksikin.
– Ihmettelen miten mistä tahansa vitsistä, joka ilmiselvästi oli tarkoitettu vitsiksi voi nostaa esille jotain tärkeitä pointteja?
Poskiparta käsitteli yli 500 viestiin yltynyttä “Poskiparta-gatea” blogipostauksessaan Kun Twitter lähtee laukalle.
Jari Sarasvuo kommentoi vauhkoilijoita ytimekkäästi hashtagilla #fuckthem.
– Elämme aikaa, jossa vauhkot ovat vallanneet sosiaalisen tilan, luoneet somessa tarttuvan emotionaalisen hemofilian ja painostavat ihmisiä identiteettisotiensa oikeutuksella anteeksipyyntöriitteihinsä, Sarasvuo twiittasi.
– Tässä on kuitenkin käymässä niin, että meikäläisille alkaa riittää, Sarasvuo kuittasi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
