LEHTIKUVA
Saksassa vaaditaan muutosta yhteiskunnallisia jännitteitä synnyttävään hallitsemattomaan maahantuloon ja siirtolaispolitiikkaan. Mallia etsitään nyt myös Hollannista ja Pohjoismaista.
Linjaansa on joutunut muuttamaan myös tähän asti avoimiin rajoihin ja massamaahanmuuttoon vapaamielisesti suhtautunut liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtama demarien, vihreiden ja liberaalien hallitus.
Paineita maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikan uudistamiselle vain vuotta ennen liittopäivävaaleja tuo maahanmuuttokriittisten puolueiden jymymenestys vastikään pidetyissä Thüringenin, Saksin ja Brandenburgin osavaltiovaaleissa.
Saksalaisten mielialan muutosta ovat vauhdittaneet erityisesti pelko väkivallan lisääntymisestä sekä huoli siitä, miten kuntien ja kaupunkien voimavarat riittävät suurten siirtolaismäärien ylläpitoon. Rahat ja voimavarat alkavat olla lopussa.
Asuntopula on Saksassa pahenemassa samaan aikaan kun sosiaalipalveluja jakamaan on tullut yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät ole maksaneet koskaan euroakaan sosiaalikassoihin.
Saksan ja samalla EU:n rajat turvapaikanhakija- ja siirtolaisvirroille avanneen edellisen liittokanslerin Angela Merkelin (CDU) aikana luotu ”tervetuloa”-kulttuuri haihtuu sitä mukaa kun sairausvakuutusmaksut nousevat ja monia julkisia palveluja on yhä vaikeampi saada.
Saksassa vuosia kristillisdemokraattien, demarien ja vihreiden johdolla harjoitetun siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikan muutokseen pakottaa myös maahantulijoiden kasvava yliedustus väkivallassa ja muussa rikollisuudessa.
Islamisteiksi paljastuneiden turvapaikanhakijoiden tekemät veriset veitsi-iskut Mannheimissa ja Solingenissa vaikuttivat politikan asiantuntijoiden mukaan merkittävästi viimeisimpien osavaltiovaalien tulokseen. Erityisen huolestuttavana pidetään muiden kuin saksalaisten lasten ja nuorten määrän kasvua vakavien rikosten tekijöinä.
Saksan keskusrikospoliisin tuoreimman tilaston mukaan muiden kuin saksalaisten nuorten ja lasten osuus rikoksentekijöistä kasvoi vuodesta 2022 viime vuoteen 24,8 prosentilla vastaavan luvun ollessa saksalaisten kohdalla 0,9 prosenttia.
Saksan hallitus on valmistellut esityksen nykyistä tiukemmasta turvapaikkapolitiikasta. Siihen sisältyvät muun muassa maahantulijoiden palauttaminen takaisin siihen maahan, jossa heidät on jo kertaalleen rekisteröity turvapaikanhakijoiksi sekä raha-avustusten lopettaminen kaikilta, jotka on määrätty karkotettaviksi.
Saksa aloitti syyskuussa kaikkien maarajojensa valvonnan. Saksan sisäministeri Nancy Faeser (sd) selittää EU:n säännöistä poikkeamista hätätilanteella. Rajavalvonta on voimassa nykyisellä päätöksellä aluksi puoli vuotta.
Hallituksen esitykseen sisältyy myös biometristen tietojen käyttö henkilöllisyyden varmistamisessa sekä turvapaikkaoikeuden poistaminen hakijalta, joka käy lomailemassa samassa maassa, josta hän on paennut vainoa.
Veitsi-iskujen, joista ulkomaalaiset tekevät Saksassa yli puolet, ehkäisemiseksi hallitus haluaa kieltää veitsien mukaan ottamisen kansanjuhliin, messuille, urheilutapahtumiin, toreille, näyttelyihin sekä julkisiin liikennevälineisiin.
Liittopäivillä suurimman oppositioryhmän muodostavat kristillisdemokraattinen unioni (CDU) ja Baijerin kristillissosiaalinen unioni (CSU) vaativat perheiden yhdistämisen rajoittamista ja turvapaikanhakijoille maksettavien avustusten leikkaamista.
Kristillisdemokraattien ja vihreiden hallitsemien Nordrhein-Westfalenin, Baden-Württembergin ja Schleswig-Holsteinin osavaltioiden pääministerit Hendrik Wüst (CDU), Winfried Kretschmann (vihreät) ja Daniel Günther (CDU) vaativat turvapaikkakäsittelyn siirtämistä EU:n ulkorajoille, vaikka vihreät sitä hallituksessa vastustaakin.
He vaativat myös rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden ja terroristisiin tekoihin valmiiden niin sanottujen vaarantajien karkottamista.
Karkotukset voidaan käynnistää pääministerien mukaan myös Syyriaan ja Afganistaniin, jonne on jo palautettu sisäministerin päätöksellä 28 lastenraiskauksiin ja muihin erityisen vakaviin tekoihin syyllistynyttä afganistanilaista rikollista.
Saksassa seurataan tarkkaavaisesti naapurimaiden turvapaikkapolitiikkaa. Keskustelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rajanaapuriin Hollantiin ja aikaisemmin koko Euroopan maahanmuuttajaystävällisimpään maahan Ruotsiin, joissa kummassakin puhaltavat oikeiston tukemien porvarihallitusten myötä uudet tuulet.
Hollannissa aiotaan puuttua ensi vuoden alusta laittomaan siirtolaisuuteen ja ei-toivottuun maahanmuuttoon, kuten ulkomaisten opiskelijoiden nopeasti kasvaneeseen määrään, nykyistä tiukemmin, nopeammin ja rotevammilla otteilla.
Hollannin siirtolaisministerin Marjolein Faberin mukaan nopeasti kasvanut turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten määrä on synnyttänyt yhteiskuntarauhaa uhkaavan paineen. Eräs syy on paheneva asuntopula.
Hollanti hakee Unkarin tapaan poikkeuslupaa olla noudattamatta EU:n pakolaislakeja.
– Meidän on otettava turvapaikkapolitiikka omiin käsiimme, perustelee ministeri Faber uutta linjausta.
Poistumaan määrätyille on Hollannissa luvassa ensi vuoden alusta enää suihku, vuode ja ruoka. Heille maksetaan matka takaisin kotimaahan ja annetaan pieni avustus starttirahaksi.
Ruotsin maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikan rajua muutosta seurataan Saksassa suurennuslasilla. Muuttovirran kääntyminen lyhyessä ajassa negatiiviseksi nähdään etenkin kristillisdemokraattien piirissä ilmiönä, josta myös Saksan kannattaa ottaa opiksi.
– Tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana Ruotsista poistui 5 700 ihmistä enemmän kuin mitä maahan saapui. Vastaavaa ei ole tapahtunut 50 vuoteen, kertoi Ruotsin entinen maahanmuuttoministeri ja nykyinen ulkoministeri Maria Malmer Stenergard medialle.
Määrien uskotaan kasvavan, kun Ruotsi maksaa vuonna 2026 maasta vapaaehtoisesti poistuville maahanmuuttajille noin 30 000 euron suuruisen avustuksen.
Tähän mennessä muuttokannustin on ollut noin 3 500 euroa perhettä kohti. Houkuttimen uskotaan vähentävän osaltaan myös Ruotsiin maahanmuuttajien myötä asettunutta jengirikollisuutta.
Ruotsissa jätettiin vuonna 2023 miljoonaa asukasta kohden 850, Tanskassa 387 ja Saksassa 3 900 hakemusta. Suomessa anomuksia jätettiin Saksan tilastoviraston mukaan miljoonaa asukasta kohden lähes saman verran kuin Ruotsissa.
Ruotsin lisäksi Saksan kristillisdemokraattien puheenjohtaja Friedrich Merz ja vapaiden liberaalien (FDP) puheenjohtaja Christian Lindner etsivät Saksan lähes kaaoksen partaalle ajautuneelle maahanmuuttopolitiikalle mallia myös Tanskasta.
Tanskan sosiaalidemokraattisen hallituksen mallissa sijoitetaan poistumaan määrättyjä yksinään eläviä maahantulijoita vartioituihin poistumiskeskuksiin.
Turvapaikanhakijoille maksetaan päivässä 7,50 euroa. Jos anomus hylätään, niin käteistä ei saa lainkaan, vaan ylöspidon saa pelkästään majoituksen, ruuan ja muun materiaalin muodossa.
Turvapaikkaa etsiviltä saa myös takavarikoida kulujen kattamiseksi kaikki arvoesineet, joiden arvo ylittää 1 350 euroa.
Ghettojen estämiseksi tanskalaisilla alueilla aiotaan rajoittaa muiden kuin länsimaisten asukkaiden määrä korkeintaan 30 prosenttiin alueen asukkaista.
Saksalaisen mallin etsinnässä on nostettu esiin myös Islanti, joka ei ota lainkaan vastaan turvapaikkahakemusta henkilöltä, joka on rekisteröitynyt jo jossakin muussa maassa. Jos hakemus hylätään, niin maasta on poistuttava 30 päivän sisällä.
Ruotsin varapääministeri Ebba Busch suositteli Saksan yleisradion kakkostelevision ZDF:n haastattelussa myös Saksalle rajoittavampaa siirtolaispolitiikkaa.
Hänen mukaansa hädässä auttamiselle on moraalinen velvollisuus, mutta tosiasiassa monilla turvapaikanhakijoilla ei ole lainkaan todellista suojelun tarvetta.
Wienin yliopiston siirtolaistutkija Judith Kohlenberger varoittaa antamissaan haastatteluissa, että Pohjoismaiden tiukentuva turvapaikkapolitiikka ajaa entistä enemmän tulijoita Saksaan.
Hän ei usko, että turvapaikkakäsittelyn sijoittaminen kokonaan kolmanteen maahan, kuten Italia parhaillaan suunnittelee yhdessä Albanian kanssa, ratkaisee EU:n siirtolaisongelmaa.
Kohlenbergerin mielestä turvapaikkapolitiikkaa ei pitäisi tarkastella yksinomaan turvallisuussilmälasien läpi vaan myös siitä näkökulmasta, miten Eurooppa ja Euroopan työmarkkinat voivat hyötyä kontrolloidusta maahanmuutosta.
Pertti Rönkkö, Berliini
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saksan sisäministeriö linjasi tällä viikolla, että uuden kansalaisuuslain nojalla henkilöiltä, jotka kirjoittavat sosiaalisessa mediassa “From the River to the Sea”, evätään Saksan kansalaisuus.
Islamistien veitsi-iskuista tarpeekseen saaneiden oikeistopuolueiden ja uuden vasemmistopuolueen jymymenestys itäisen Saksan osavaltiovaaleissa pakotti Saksan hallituksen pikaisiin päätöksiin siirtolais- ja turvapaikkapolitiikan muuttamiseksi ennen kohta seuraavia Brandenburgin vaaleja. Eniten keskustelua synnyttää rajavalvonnan käynnistäminen kaikilla Saksan maarajoilla. Oppositio löysi sisäministerin suunnitelmista suuren porsaanreiän.
Pakolaisen tai turvapaikanhakijan lomamatka kotimaahan johtaa Saksassa tulevaisuudessa pakolaisstatuksen purkamiseen ja karkotukseen. Veitsi-iskujen tekijöille ei myönnetä enää turvapaikkaa. Rikoksiin syyllistyneitä aiotaan palauttaa myös Syyriaan ja Afganistaniin. Väärin perustein maassa olevien turvapaikanhakijoiden avustukset minimoidaan.
Saksalaisen Solingenin kaupungin monimuotoisuusjuhla muuttui perjantai-iltana verilöylyksi mustaan asuun ”Allahu Akbaria” huutaneen miehen surmattua kolme ja haavoittaessa kahdeksaa ihmistä. Tekijäksi epäilty 26-vuotias syyrialainen turvapaikanhakija antautui itse poliisille. Isis ilmoittaa miehen iskun olleen kosto muslimien kohtelulle.
Saksassa tehtiin viime vuonna yli 14 000 veitsi-iskua, mikä on 1 500 enemmän kuin edellisvuonna. Iskut ovat muuttuneet lääkärin mukaan aikaisempaa raaemmiksi ja puukot entistä pidemmiksi.
Viikon suosituimmat
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Lue lisää
