Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Linjaansa on joutunut muuttamaan myös tähän asti avoimiin rajoihin ja massamaahanmuuttoon vapaamielisesti suhtautunut liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtama demarien, vihreiden ja liberaalien hallitus.

Paineita maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikan uudistamiselle vain vuotta ennen liittopäivävaaleja tuo maahanmuuttokriittisten puolueiden jymymenestys vastikään pidetyissä Thüringenin, Saksin ja Brandenburgin osavaltiovaaleissa.

Pelko ja rahapula pakottavat muutoksiin

Saksalaisten mielialan muutosta ovat vauhdittaneet erityisesti pelko väkivallan lisääntymisestä sekä huoli siitä, miten kuntien ja kaupunkien voimavarat riittävät suurten siirtolaismäärien ylläpitoon. Rahat ja voimavarat alkavat olla lopussa.

Asuntopula on Saksassa pahenemassa samaan aikaan kun sosiaalipalveluja jakamaan on tullut yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät ole maksaneet koskaan euroakaan sosiaalikassoihin.

Saksan ja samalla EU:n rajat turvapaikanhakija- ja siirtolaisvirroille avanneen edellisen liittokanslerin Angela Merkelin (CDU) aikana luotu ”tervetuloa”-kulttuuri haihtuu sitä mukaa kun sairausvakuutusmaksut nousevat ja monia julkisia palveluja on yhä vaikeampi saada.

Saksassa vuosia kristillisdemokraattien, demarien ja vihreiden johdolla harjoitetun siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikan muutokseen pakottaa myös maahantulijoiden kasvava yliedustus väkivallassa ja muussa rikollisuudessa.

Maahanmuuttajanuoret yhä väkivaltaisempia

Islamisteiksi paljastuneiden turvapaikanhakijoiden tekemät veriset veitsi-iskut Mannheimissa ja Solingenissa vaikuttivat politikan asiantuntijoiden mukaan merkittävästi viimeisimpien osavaltiovaalien tulokseen. Erityisen huolestuttavana pidetään muiden kuin saksalaisten lasten ja nuorten määrän kasvua vakavien rikosten tekijöinä.

Saksan keskusrikospoliisin tuoreimman tilaston mukaan muiden kuin saksalaisten nuorten ja lasten osuus rikoksentekijöistä kasvoi vuodesta 2022 viime vuoteen 24,8 prosentilla vastaavan luvun ollessa saksalaisten kohdalla 0,9 prosenttia.

Saksan hallitus on valmistellut esityksen nykyistä tiukemmasta turvapaikkapolitiikasta. Siihen sisältyvät muun muassa maahantulijoiden palauttaminen takaisin siihen maahan, jossa heidät on jo kertaalleen rekisteröity turvapaikanhakijoiksi sekä raha-avustusten lopettaminen kaikilta, jotka on määrätty karkotettaviksi.

Rajat valvontaan ja veitsille kielto

Saksa aloitti syyskuussa kaikkien maarajojensa valvonnan. Saksan sisäministeri Nancy Faeser (sd) selittää EU:n säännöistä poikkeamista hätätilanteella. Rajavalvonta on voimassa nykyisellä päätöksellä aluksi puoli vuotta.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös biometristen tietojen käyttö henkilöllisyyden varmistamisessa sekä turvapaikkaoikeuden poistaminen hakijalta, joka käy lomailemassa samassa maassa, josta hän on paennut vainoa.

Veitsi-iskujen, joista ulkomaalaiset tekevät Saksassa yli puolet, ehkäisemiseksi hallitus haluaa kieltää veitsien mukaan ottamisen kansanjuhliin, messuille, urheilutapahtumiin, toreille, näyttelyihin sekä julkisiin liikennevälineisiin.

Liittopäivillä suurimman oppositioryhmän muodostavat kristillisdemokraattinen unioni (CDU) ja Baijerin kristillissosiaalinen unioni (CSU) vaativat perheiden yhdistämisen rajoittamista ja turvapaikanhakijoille maksettavien avustusten leikkaamista.

Hakemusten käsittely EU:n ulkorajoille

Kristillisdemokraattien ja vihreiden hallitsemien Nordrhein-Westfalenin, Baden-Württembergin ja Schleswig-Holsteinin osavaltioiden pääministerit Hendrik Wüst (CDU), Winfried Kretschmann (vihreät) ja Daniel Günther (CDU) vaativat turvapaikkakäsittelyn siirtämistä EU:n ulkorajoille, vaikka vihreät sitä hallituksessa vastustaakin.

He vaativat myös rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden ja terroristisiin tekoihin valmiiden niin sanottujen vaarantajien karkottamista.

Karkotukset voidaan käynnistää pääministerien mukaan myös Syyriaan ja Afganistaniin, jonne on jo palautettu sisäministerin päätöksellä 28 lastenraiskauksiin ja muihin erityisen vakaviin tekoihin syyllistynyttä afganistanilaista rikollista.

Hollannissa pian vain vuode ja ruokaa

Saksassa seurataan tarkkaavaisesti naapurimaiden turvapaikkapolitiikkaa. Keskustelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rajanaapuriin Hollantiin ja aikaisemmin koko Euroopan maahanmuuttajaystävällisimpään maahan Ruotsiin, joissa kummassakin puhaltavat oikeiston tukemien porvarihallitusten myötä uudet tuulet.

Hollannissa aiotaan puuttua ensi vuoden alusta laittomaan siirtolaisuuteen ja ei-toivottuun maahanmuuttoon, kuten ulkomaisten opiskelijoiden nopeasti kasvaneeseen määrään, nykyistä tiukemmin, nopeammin ja rotevammilla otteilla.

Hollannin siirtolaisministerin Marjolein Faberin mukaan nopeasti kasvanut turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten määrä on synnyttänyt yhteiskuntarauhaa uhkaavan paineen. Eräs syy on paheneva asuntopula.

Hollanti hakee Unkarin tapaan poikkeuslupaa olla noudattamatta EU:n pakolaislakeja.

– Meidän on otettava turvapaikkapolitiikka omiin käsiimme, perustelee ministeri Faber uutta linjausta.

Poistumaan määrätyille on Hollannissa luvassa ensi vuoden alusta enää suihku, vuode ja ruoka. Heille maksetaan matka takaisin kotimaahan ja annetaan pieni avustus starttirahaksi.

Ruotsi näyttää onnistuvan

Ruotsin maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikan rajua muutosta seurataan Saksassa suurennuslasilla. Muuttovirran kääntyminen lyhyessä ajassa negatiiviseksi nähdään etenkin kristillisdemokraattien piirissä ilmiönä, josta myös Saksan kannattaa ottaa opiksi.

– Tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana Ruotsista poistui 5 700 ihmistä enemmän kuin mitä maahan saapui. Vastaavaa ei ole tapahtunut 50 vuoteen, kertoi Ruotsin entinen maahanmuuttoministeri ja nykyinen ulkoministeri Maria Malmer Stenergard medialle.

Määrien uskotaan kasvavan, kun Ruotsi maksaa vuonna 2026 maasta vapaaehtoisesti poistuville maahanmuuttajille noin 30 000 euron suuruisen avustuksen.

Tähän mennessä muuttokannustin on ollut noin 3 500 euroa perhettä kohti. Houkuttimen uskotaan vähentävän osaltaan myös Ruotsiin maahanmuuttajien myötä asettunutta jengirikollisuutta.

Ruotsissa jätettiin vuonna 2023 miljoonaa asukasta kohden 850, Tanskassa 387 ja Saksassa 3 900 hakemusta. Suomessa anomuksia jätettiin Saksan tilastoviraston mukaan miljoonaa asukasta kohden lähes saman verran kuin Ruotsissa.

Tanska rajoittaa rankalla kädellä

Ruotsin lisäksi Saksan kristillisdemokraattien puheenjohtaja Friedrich Merz ja vapaiden liberaalien (FDP) puheenjohtaja Christian Lindner etsivät Saksan lähes kaaoksen partaalle ajautuneelle maahanmuuttopolitiikalle mallia myös Tanskasta.

Tanskan sosiaalidemokraattisen hallituksen mallissa sijoitetaan poistumaan määrättyjä yksinään eläviä maahantulijoita vartioituihin poistumiskeskuksiin.

Turvapaikanhakijoille maksetaan päivässä 7,50 euroa. Jos anomus hylätään, niin käteistä ei saa lainkaan, vaan ylöspidon saa pelkästään majoituksen, ruuan ja muun materiaalin muodossa.

Turvapaikkaa etsiviltä saa myös takavarikoida kulujen kattamiseksi kaikki arvoesineet, joiden arvo ylittää 1 350 euroa.

Ghettojen estämiseksi tanskalaisilla alueilla aiotaan rajoittaa muiden kuin länsimaisten asukkaiden määrä korkeintaan 30 prosenttiin alueen asukkaista.

Islanti harjoittaa tiukkaa turvapaikkapolitiikkaa

Saksalaisen mallin etsinnässä on nostettu esiin myös Islanti, joka ei ota lainkaan vastaan turvapaikkahakemusta henkilöltä, joka on rekisteröitynyt jo jossakin muussa maassa. Jos hakemus hylätään, niin maasta on poistuttava 30 päivän sisällä.

Ruotsin varapääministeri Ebba Busch suositteli Saksan yleisradion kakkostelevision ZDF:n haastattelussa myös Saksalle rajoittavampaa siirtolaispolitiikkaa.

Hänen mukaansa hädässä auttamiselle on moraalinen velvollisuus, mutta tosiasiassa monilla turvapaikanhakijoilla ei ole lainkaan todellista suojelun tarvetta.

Myös hyödyt huomioitava

Wienin yliopiston siirtolaistutkija Judith Kohlenberger varoittaa antamissaan haastatteluissa, että Pohjoismaiden tiukentuva turvapaikkapolitiikka ajaa entistä enemmän tulijoita Saksaan.

Hän ei usko, että turvapaikkakäsittelyn sijoittaminen kokonaan kolmanteen maahan, kuten Italia parhaillaan suunnittelee yhdessä Albanian kanssa, ratkaisee EU:n siirtolaisongelmaa.

Kohlenbergerin mielestä turvapaikkapolitiikkaa ei pitäisi tarkastella yksinomaan turvallisuussilmälasien läpi vaan myös siitä näkökulmasta, miten Eurooppa ja Euroopan työmarkkinat voivat hyötyä kontrolloidusta maahanmuutosta.