
Öljylämmitteisissä pientaloissa asuu noin 200 000 ikääntyvää suomalaista – Asumismenot saattavat pakottaa ikääntyvät tinkimään jopa ruoasta ja lääkkeistä
Suomen Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtajan Kaija Savolaisen mukaan öljylämmitteisiä pientaloja on Suomessa noin 200 000, joista puolessa asuu ikääntyneitä tai eläkeläisiä. Huomionarvoista on, että öljylämmitteisessä omakotitalossa asuva yksinelävä ikääntynyt käyttää asumismenoihin lähes puolet käytettävistä olevista tuloistaan. Selvitäkseen arjestaan, hän joutuu tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja muista perustarpeista.
– Tällä vuosikymmellä öljylämmitystä ei ole uudisrakentamisessa juurikaan enää käytettty. Myöskään 2000-luvun alussa rakennetuissa rakennuksissa sitä ei enää ole juurikaan suosittu, hän tarkentaa.
Savolainen sanoo, että öljylämmitteiset kiinteistöt sijaitsevat ympäri Suomea.
– Tärkeää on tarkastella, onko kiinteistölle käyttöä tulevaisuudessa ja onko kallis energiaremontti toteutettavissa. Lisäksi on tärkeää, että selvitetään, mikä on kiinteistön arvo nyt. Välttämättä kaikilla kotitalouksilla ei ole taloudellista mahdollisuusta tehdä laajaa energiaremonttia.
Kustannukset kohtuuttomia pienituloiselle eläkeläiselle
Energiaremontin kustannukset ovat riippuvaisia siitä, että tehdäänkö täydellinen lämmitystavan muutos vai täydennyslämmitysmuutos.
– Jos tehdään täydellinen muutos esimerkiksi maalämpöön sen kustannus voi olla 20 000 euroa. Täydennyslämmityksen muutoksen voi toteuttaa muutamalla tuhannella euroilla. Täydennyslämmitysmuotoja ovat esimerkiksi ilmalämpöpumput, aurinkopaneelit ja takka, hän tarkentaa.
Savolaisen mukaan keskeistä on kuitenkin huomioida resurssiviisaus.
– On huomiotava esimerkiksi öljylämmityskattilan elinkaari eli mikä on sen tekninen ikä ja kuinka kauan se vielä kestäisi hyvin käytössä. Hyväkuntoisen öljylämmityksen alasajo ei ole viisasta vaan sitä voidaan hyvin tukea täydennyslämmitysmuodoilla, hän sanoo.
Hallitusohjelman kirjaukset huolestuttavat
Savolainen näkee huolesututtavana sen, että hallitusohjelmaan on kirjattu 95 miljoonan euron leikkaus kotitalousvähennyksestä.
– Vähennyksen määrä laskisi 2 400 eurosta 2 250 euroon ja korvausprosentti laskisi 50 prosentista 40 prosenttiin, hän sanoo.
Hänen mukaansa kotitalousvähennys on ollut keskeinen elementti kiinteistöjen kunnossapidossa. Vähennyksellä on torjuttu tehokkaasti harmaata taloutta sekä edistetty työllisyyttä.
– Edellyttäisimme, että hallitusohjelman kirjaus, jossa selvitetään energiaremonttien suunnittelukustannusten ottamista kotitalousvähennyksen piiriin otetteisiin käyttöön pikimmiten. Ylipäätään energiaremontteihin tarvitaan pysyviä tukielementtejä ja erityisesti pienituloisille ikääntyneille tulee löytää ratkaisuja, joilla edistetään heidän kotona asumistaan ja hyvinvointia, Savolainen sanoo.
Elomaa: Joutuvatko ikääntyvät pienituloiset joutuvat pian asunnottomiksi?
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan kotitalousvähennysleikkauksessa tulisi olla erityisratkaisu pienituloisten eläkeläisten kohdalla. Hänen mukaansa energiaremontoinnin tarvetta voi verrata haja-asetuksen jätevesiasetuksen vaatimukseen, jossa “mummonmökit” armahdettiin.
– Yleisesti asumisen hintataso on liian korkea. Jokainen ymmärtää, että ikääntyvän on mahdotonta saada esimerkiksi pitkää laina-aikaa remonttiin. Kotitalousvähennystä ei saisi tässä tilanteessa heikentää. Onko tarkoitus, että ikääntyvät pienituloiset joutuvat pian asunnottomiksi, hän kysyy.
Elomaa sanoo, että yksinäiset naiset ovat erityisen vaikeassa tilanteessa.
– Naisvaltaisten alojen eläkkeet ovat pieniä. Eläkekertymä yli 40 vuoden työstä on suunnattoman pieni. Jos pienituloiselta edellytetään pakollisia investointeja esimerkiksi lämmitysjärjestelmiin, niin eihän 1000 tai 1200 eurolla kuukaudessa voi mitenkään tulla toimeen ilman, että tinkii esimerkiksi juuri ruoasta tai muista tärkeitä asioista kuten lääkkeistä, hän päättää.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Purra Ylen puheenjohtajatentissä: Tärkeintä on turvallinen Suomi – ”Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ratkaistaan kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa”
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.

Ruotsidemokraatit Narinkkatorilla: ”Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa!”
Ruotsidemokraattien ja Tanskan kansanpuolueen kansanedustajia vieraili Narinkkatorin vaalikontilla Pohjoismaiden neuvoston kokousten yhteydessä. - Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa. Pitäkää rajanne kiinni. Huolehtikaa, että asetatte oman maanne kansalaiset etusijalle! ruotsidemokraattien kansanedustaja Victoria Tiblom vetosi äänestäjiin Narinkkatorilla.

Purra tylytti oppositiota: Te pelottelette ja huijaatte kansalaisia
Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu välikysymyksestä hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen liittyen. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ihmetteli opposition vaalien alla kiihtyvää kurjuuden julistusta.

Riikka Purra MTV:n puheenjohtajatentissä: Maahanmuutto laskenut Pisa-tuloksia
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nosti maahanmuuton esiin suurimpana syynä Suomen Pisa-tulosten laskemiselle eilisessä puheenjohtajatentissä.

Puola otti käyttöön Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain
Puolan presidentti on vahvistanut Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain, joka hyväksyttiin parlamentissa selvällä enemmistöllä. Vain vasemmisto äänesti lakia vastaan. Puolan itärajalla on ollut väkivaltaisuuksia jo vuosien ajan johtuen Venäjän masinoimasta hybridioperaatiosta.

Huhhuh! Paljonko olet valmis maksamaan raitiotiestä? – pormestariehdokas Vilhelm Junnila paljastaa, mihin turkulaisten veroeurot menevät
Vilhelm Junnila johti aikaisemmin Naantalin valtuustoa. Naantali on nyt velaton ja turvallinen. Hän on ensimmäistä kertaa ehdolla Turun kuntavaaleissa ja kertoo miksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää