Ensimmäistä kertaa Suomen valtio myöntää rahaa karjalan kielen elvyttämiseen.
– Tämä on minulle tärkeä asia. Karjala on suomen läheisin sukukieli ja se on meillä kotoperäinen kieli, jota on puhuttu Suomessa yhtä kauan kuin suomea. Käsillä ovat viimeiset hetket aloittaa karjalan kielen elvyttäminen Suomessa, sanoo perussuomalaisten kontiolahtelaiskansanedustaja Pentti Oinonen.
– Karjalan Kielen Seura, jolle 100 000 euron avustus myönnetään, on jo jonkin aikaa hakenut eduskunnalta tukea hankkeelleen ilman menestystä. Tein asiasta aloitteen eduskunnalle Suomen 100-vuotisjuhlavuotta korostaen. Tällä kertaa hanke sai tarpeeksi tukea taakseen. Olen tästä erittäin tyytyväinen.
Suomessa 5 000 karjalan osaajaa
Oinosen mielestä ilman karjalaisten huomattavaa panosta suomalaiseen kulttuurin ja identiteetin rakentamisessa kansakuntamme olisi kulttuuriltaan varsin toisenlainen kuin nykyisin.
Suomessa puhutaan Karjalan Liitto ry:n mukaan livviä eli aunuksen karjalaa ja Laatokan pohjoispuolella puhuttua varsinaiskarjalaa. Karjalan kielen osaajia arvioidaan olevan noin 5 000. Karjalan puhujia on huomattavasti enemmän Venäjän puoleisessa Karjalassa, arviolta jopa hieman alle 100 000.
Eduskunta käsittelee parhaillaan vuoden 2017 talousarviota. Hallitus myöntää noin 40 miljoonaa euroa varsinaisen budjetin ulkopuolisiin kohteisiin. Karjalan kielen tukemiseen liittyvä hanke on yksi näistä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.
Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.
Lue lisää
Lue lisää
