Miksei lasten hyväksikäytöstä tuomita nykyistä ankarammin, kysyttiin eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Asialla oli perussuomalaisten Pentti Oinonen.
– Kolme miestä raiskasi ja pahoinpiteli toistuvasti kolmea 2-5-vuotiasta tyttöä. Tekijät selvisivät uskomattoman pienillä 3-4 vuoden tuomioilla, joista ensikertalainen istuu puolet! Sitten oikeudessa huppu päässä luimistellaan ja muutaman viikon kuluttua ollaan taas vapaalla jalalla, Oinonen puisteli päätään.
Hän kysyi, kuinka näin pienet tuomiot voidaan perustella, kun rikoslaissa on mahdollista antaa huomattavasti pidempiä tuomiota.
– Onko teillä mitään keinoja, että lain vaatimia pidempiä rangaistuksia otettaisiin käyttöön, vai onko ainoa ratkaisu rikoslain minimirangaistusten korottaminen? Oinonen kysyi.
Syylliset tuomittu vanhan lain mukaan
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vastasi, että tällaiset tapaukset ovat niin ikäviä ja että ne herättävät keskustelua. Rangaistusasteikkoa korotettiin viimeksi vuonna 2011 lapseen suuntautuneissa seksuaalisissa hyväksikäytöissä.
– Mutta nämä mainitut tapaukset sattuivat aiemmin vuosina 2000-2008. Rikoslakia ei voi muuttaa takautuvasti. Rikolliset on tuomittu aiemman asteikon mukaan, joka on 2-10 vuotta ehdottomana.
Asteikkoa kiristetty
Tällä vaalikaudella on edelleen kiristetty asteikkoa.
– Luulen, että tällä hetkellä meillä on aika hyvä lainsäädäntö. On tuomioistuimen asia käyttää asteikkoa, jonka lainsäätäjä on antanut, Henriksson vastasi.
Oinonen pyysi vielä toimia vähimmäisrangaistuksen korottamiseksi väkivaltaisten ja lapseen kohdistuvien rikosten kohdalla. Kovemmat rangaistukset varottaisivat rikollisia ja loisi uhreille tunteen, että heistä välitetään.
Henriksson vastasi, että lakia on kovennettu niin, että nyt voi lapsen törkeästä hyväksikäytöstä voidaan tuomita yhdestä kymmeneen vuoteen vankeutta. Jos siihen sisältyy väkivaltaa, silloin enimmäisrangaistus on 13 vuotta. Myös raiskauslainsäädäntöä on muutettu niin, että alle 18-vuotiaiden raiskaukset tuomitaan aina törkeänä raiskauksena.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
