Miksei lasten hyväksikäytöstä tuomita nykyistä ankarammin, kysyttiin eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Asialla oli perussuomalaisten Pentti Oinonen.
– Kolme miestä raiskasi ja pahoinpiteli toistuvasti kolmea 2-5-vuotiasta tyttöä. Tekijät selvisivät uskomattoman pienillä 3-4 vuoden tuomioilla, joista ensikertalainen istuu puolet! Sitten oikeudessa huppu päässä luimistellaan ja muutaman viikon kuluttua ollaan taas vapaalla jalalla, Oinonen puisteli päätään.
Hän kysyi, kuinka näin pienet tuomiot voidaan perustella, kun rikoslaissa on mahdollista antaa huomattavasti pidempiä tuomiota.
– Onko teillä mitään keinoja, että lain vaatimia pidempiä rangaistuksia otettaisiin käyttöön, vai onko ainoa ratkaisu rikoslain minimirangaistusten korottaminen? Oinonen kysyi.
Syylliset tuomittu vanhan lain mukaan
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vastasi, että tällaiset tapaukset ovat niin ikäviä ja että ne herättävät keskustelua. Rangaistusasteikkoa korotettiin viimeksi vuonna 2011 lapseen suuntautuneissa seksuaalisissa hyväksikäytöissä.
– Mutta nämä mainitut tapaukset sattuivat aiemmin vuosina 2000-2008. Rikoslakia ei voi muuttaa takautuvasti. Rikolliset on tuomittu aiemman asteikon mukaan, joka on 2-10 vuotta ehdottomana.
Asteikkoa kiristetty
Tällä vaalikaudella on edelleen kiristetty asteikkoa.
– Luulen, että tällä hetkellä meillä on aika hyvä lainsäädäntö. On tuomioistuimen asia käyttää asteikkoa, jonka lainsäätäjä on antanut, Henriksson vastasi.
Oinonen pyysi vielä toimia vähimmäisrangaistuksen korottamiseksi väkivaltaisten ja lapseen kohdistuvien rikosten kohdalla. Kovemmat rangaistukset varottaisivat rikollisia ja loisi uhreille tunteen, että heistä välitetään.
Henriksson vastasi, että lakia on kovennettu niin, että nyt voi lapsen törkeästä hyväksikäytöstä voidaan tuomita yhdestä kymmeneen vuoteen vankeutta. Jos siihen sisältyy väkivaltaa, silloin enimmäisrangaistus on 13 vuotta. Myös raiskauslainsäädäntöä on muutettu niin, että alle 18-vuotiaiden raiskaukset tuomitaan aina törkeänä raiskauksena.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.
Toiminnalliset ammuntalajit, kuten sovellettu reserviläis- ja practical-ammunta ovat nostaneet valtavasti suosiotaan suomalaisten keskuudessa viime vuosina.
