Miksei lasten hyväksikäytöstä tuomita nykyistä ankarammin, kysyttiin eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Asialla oli perussuomalaisten Pentti Oinonen.
– Kolme miestä raiskasi ja pahoinpiteli toistuvasti kolmea 2-5-vuotiasta tyttöä. Tekijät selvisivät uskomattoman pienillä 3-4 vuoden tuomioilla, joista ensikertalainen istuu puolet! Sitten oikeudessa huppu päässä luimistellaan ja muutaman viikon kuluttua ollaan taas vapaalla jalalla, Oinonen puisteli päätään.
Hän kysyi, kuinka näin pienet tuomiot voidaan perustella, kun rikoslaissa on mahdollista antaa huomattavasti pidempiä tuomiota.
– Onko teillä mitään keinoja, että lain vaatimia pidempiä rangaistuksia otettaisiin käyttöön, vai onko ainoa ratkaisu rikoslain minimirangaistusten korottaminen? Oinonen kysyi.
Syylliset tuomittu vanhan lain mukaan
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vastasi, että tällaiset tapaukset ovat niin ikäviä ja että ne herättävät keskustelua. Rangaistusasteikkoa korotettiin viimeksi vuonna 2011 lapseen suuntautuneissa seksuaalisissa hyväksikäytöissä.
– Mutta nämä mainitut tapaukset sattuivat aiemmin vuosina 2000-2008. Rikoslakia ei voi muuttaa takautuvasti. Rikolliset on tuomittu aiemman asteikon mukaan, joka on 2-10 vuotta ehdottomana.
Asteikkoa kiristetty
Tällä vaalikaudella on edelleen kiristetty asteikkoa.
– Luulen, että tällä hetkellä meillä on aika hyvä lainsäädäntö. On tuomioistuimen asia käyttää asteikkoa, jonka lainsäätäjä on antanut, Henriksson vastasi.
Oinonen pyysi vielä toimia vähimmäisrangaistuksen korottamiseksi väkivaltaisten ja lapseen kohdistuvien rikosten kohdalla. Kovemmat rangaistukset varottaisivat rikollisia ja loisi uhreille tunteen, että heistä välitetään.
Henriksson vastasi, että lakia on kovennettu niin, että nyt voi lapsen törkeästä hyväksikäytöstä voidaan tuomita yhdestä kymmeneen vuoteen vankeutta. Jos siihen sisältyy väkivaltaa, silloin enimmäisrangaistus on 13 vuotta. Myös raiskauslainsäädäntöä on muutettu niin, että alle 18-vuotiaiden raiskaukset tuomitaan aina törkeänä raiskauksena.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius nosti tänään eduskunnan kyselytunnilla esiin vakavan huolen hoitoalan kielitaidon puutteista.
