Lehtikuva Seppo Samuli
Toimitus suosittelee
Viikon 43/2013 luetuin
Oikeustieteen tohtori: Urpilainen oli esteellinen EVM-päätöksessä
Esteellisyyskysymyksiin syvällisesti perehtynyt oikeustieteen tohtori Kari Uoti kuvaa valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen (sdp.) esteellisyyttä EVM:n miljardiluokan päätöksessä:
– Valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä muutakaan tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä, Uoti siteeraa perustuslakia.
Ministerin on lain mukaan annettava eduskunnalle selvitys sellaisista ministerin työhön kuulumattomista tehtävistä, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.
Jokainen jäsenvaltio nimitti EVM:n hallintoneuvoston jäseneksi valtion raha-asioista vastaavan ministerin. Suomi nimitti hallintoneuvostoon Jutta Urpilaisen kesällä 2012. Uotin mukaan kyse on selkeästi ministerin virkaan liittyvästä tehtävästä, jota ei erikseen tarvitse ilmoittaa sidonnaisuusilmoituksessa.
EVM-sopimus astui voimaan 8. lokakuuta 2012, kun kaikki jäsenvaltiot olivat ratifioineet sopimuksen.
Lokakuun 4. päivänä 2012 valtioneuvosto teki päätöksen, jolla Suomi merkitsi EVM:n osakkeita yhteensä noin 1,437 miljardilla eurolla. Valtioneuvoston istunnossa puhetta johti valtiovarainministeri Urpilainen. Hän myös esitteli asian, joka kuuluu hänen hallinnonalaansa.
Uoti nostaa esiin entisen pääministerin Matti Vanhasen esteellisyyttä koskeneen oikeuskanslerin tekemän ratkaisun. Siinä arvioitiin perusteellisesti ministerin esteellisyyssäännöksiä. Ratkaisu muodostaa Uotin mukaan hyvän pohjan Urpilaisen esteellisyyskysymyksen arvioimiseksi.
Esteellinen sekä valmistelussa että käsittelyssä
Uoti siteeraa hallintolain 28. pykälää, jossa säädetään ministerin esteellisyydestä. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos hän on hallintoneuvoston jäsenenä sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
– Jos yhteisön hallintoneuvoston jäsenenä toimiva virkamies joutuu tekemään ratkaisun asiassa, jonka asianosaisena on yhteisö itse, virkamies on yksiselitteisesti esteellinen. Lain mukaan virkamies ei saa tällaisessa tilanteessa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Tämä tarkoittaa esteellisyyttä myös asian valmistelussa, Uoti summaa.
Jos kyseessä olisi kotimainen yhteisö, asia olisi Uotin mielestä varsin selvä. Kun kyse on kansainvälisestä valtioiden välisestä yhteisöstä, johon sovelletaan kansainvälistä lakia ja jonka hallintoon ministerit ovat ”joutuneet” suoraan virkansa puolesta, on asia hänen tulkintansa mukaan hieman monimutkaisempi.
EVM on Uotin mukaan muodoltaan samantyyppinen kuin EU, kansainvälinen valtioiden välinen sopimus, joka sisältää yksityisoikeudellisia piirteitä. Mekanismilla on muun muassa osakkeita, joita valtiot merkitsevät ja maksavat.
Esteellisyysnäkökohtia ei huomioitu
– Ministeri voi perustella toimintaansa sillä, että hän ei ole ollut toteuttamassa omaa tahtoaan, vaan toiminut asiassa toisaalta valtioiden välisen sopimuksen mukaisesti ja toisaalta eduskunnan enemmistön tahdon mukaisesti, ikään kuin kumileimasimena, laittamassa asioita pakettiin. Tämä on tällainen ”mun oli vaan hoidettava tämä”-argumentti, Uoti kuvailee.
Tätä vastaan puhuu hänen mukaansa kuitenkin se, että tällaisessa uudessa kansainvälisessä järjestelyssä, jossa valmisteluvastuu on ollut valtiovarainministerillä, olisi valmistelun yhteydessä pitänyt huomioida esteellisyysnäkökohdat.
– Hallintoneuvostoon olisi pitänyt nimetä joku muu henkilö – tai jonkun muun kuin valtiovarainministerin olisi pitänyt vastata valmistelusta.
Uotin mukaan Urpilaisen olisi pitänyt jäävätä itsensä:
– Esteellisyyssäännösten tarkoituksen näkökulmasta tässä asiassa olisi tullut huolehtia siitä, että valtion osallistuminen näin suureen investointiin tapahtuu menettelyssä, jossa esteetön valtioneuvoston kokoonpano tekee valtion puolesta päätöksen ilman asiaa valmistellutta valtiovarainministeriä. Näin valtiovallan käytön kontrolli olisi edes muodollisesti säilynyt, Uoti summaa.
Perussuomalaisen toimitus ei tavoittanut Urpilaista kommenttia varten.
PS TYÖRYHMÄ
FAKTABOKSI – KARI UOTI |
Oikeustieteen tohtori Kari Uoti on ollut viime vuosina mukana runsaasti julkisuutta saaneen Jippii-oikeudenkäynnin yhteydessä. Uotin tekemä tuomiovirhekantelu osoitti Jippii-oikeudenkäyntiä johtaneen hovioikeuden tuomarin esteelliseksi. Uotin väitöskirja ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin – lainkäyttäjä oikeuden tekijänä” julkaistiin vuonna 2004. Uoti työskentelee Lakiasiaintoimisto Kari Uoti Oy:ssa. |
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää