LEHTIKUVA
Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin selvitys kansalaisten oikeustajusta valmistuu ensi vuonna.
Selvityksen tarkoitus on hallitusohjelman mukaisesti varmistaa, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa rikollisen teon moitittavuuteen.
– Kansalaisten oikeustajua kartoittava tutkimus on käynnissä. Tutkimuksen toteuttaa Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Tutkimuksessa kansalaisilta kysytään sopivaa rangaistusta erilaisiin rikostapauksiin. Mukana tutkimuksessa on muun muassa väkivalta- ja seksuaalirikoksia, Lindström kertoo.
Tuomarit mukana
Tutkimuksessa myös pyydetään tuomareita arvioimaan samojen rikostapausten osalta nykyisen rangaistuskäytännön mukainen rangaistus.
– Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään kansalaisten oikeustajun lisäksi sitä, missä määrin nykyinen tuomitsemiskäytäntö mahdollisesti eroaa kansalaisten käsityksistä sopivista rangaistuksista, Lindström kertoo.
– Tutkijat pääsevät analysoimaan aineistoa syksyllä ja tutkimus valmistuu sekä tulokset julkaistaan vuoden 2017 aikana.
“Selvitys on paikallaan”
Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi toteaa, että ministeri Lindströmin ilmoittaman selvityksen laatiminen on paikallaan.
– Ei koskaan ole hyvä asia, jos kansa kokee tuomioistuimien tuomiot epäoikeudenmukaisiksi. Siinä mielessä tällainen selvitys on varmasti hyvä tehdä.
Kuvassa: Tunnettu ulkomaalainen muusikko piilotti kasvonsa, kun häntä syytettiin raiskauksesta Pirkanmaan käräjäoikeudessa Tampereella 2014.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
