Oikeusministeri Leena Meri. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Oikeusministeriön talousarvioluvut julki, rahoitusta on varattu myös rangaistusten kiristämiseen ja rikosten ennalta ehkäisyyn
Oikeusministeriön hallinnonalalle esitetään vuodelle 2025 määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Hallituksen aiemmissa päätöksissä rahoitusta on varattu myös rangaistusten kiristämiseen ja rikosten ennalta ehkäisyyn.
Rahoituksen turvin vankiloiden turvatekniikkaan on voitu kohdistaa parannuksia kuluvalle vuodelle. Osa vankiloiden turvatekniikasta tarvitsee edelleen uudistamista myös kasvavan vankimäärän vuoksi, ja oikeusministeriö ehdottaa kehysvarauksesta ensi vuodelle 4,7 miljoonan euron lisärahoitusta turvatekniikkaan kuten valvontajärjestelmiin.
Ehdonalaisen vapautumisen säännöksiä muutetaan siten, että henkilö voi olla ensikertalainen vain kerran. Muutoksen arvioidaan kasvattavan päivittäistä vankimäärää 40 vangilla, mutta vankimäärän muutoksen arvioidaan näkyvän täysimääräisesti vasta viiden vuoden kuluttua. Uudistus tuo vuodelle 2025 vankimäärän muutoksesta johtuvan 656 000 euron lisämäärärahatarpeen.
Vankimäärän on ennakoitu kasvavan lähivuosina, vaikka lainsäädäntöön ei tehtäisi uusia vankimäärää lisääviä kiristyksiä. Kasvu johtuu muun muassa aiemmin tehtyjen lainsäädäntömuutosten, kuten seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksesta sekä ennakoidusta yleisestä rikollisuuden kasvusta. Rikosseuraamuslaitos on saanut aiemmin rahoitusta vankilarakennusten rakentamiseen Vaalaan, Vantaalle ja Ouluun. Näihin vankiloihin saadaan 200 lisävankipaikkaa vuosien 2024–2025 aikana.
Uusia vankipaikkoja tarvitaan edelleen myös tulevaisuudessa huomioiden vanhentunut, osin peruskorjaustarpeessa oleva vankilakanta. Rahoitusratkaisuja tarkastellaan myöhemmässä vaiheessa.
Lisäksi oikeusministeriö tavoittelee budjettiriihessä rahoitusta hallitusohjelman mukaisen aserikoslainsäädännön kiristämisen vaikutuksiin.
Oikeusvaltion ydintoiminnot turvataan taloustilanteesta huolimatta
Hallitus päätti kevään kehysriihessä uusista säästöistä, joita kohdistuu vuonna 2025 oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoihin 10,7 miljoonaa euroa. Lisäksi valtionavustuksiin on varattu 3,5 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän rahaa, mikä tarkoittaa keskimäärin 25 prosentin leikkausta. Näiden lisäksi aiemmin hallitusneuvotteluissa päätettiin vuodelle 2025 tuottavuussäästöjä 7,2 miljoonaa euroa.
Hallitus haluaa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä. Tämän johdosta oikeusministeriön hallinnonalan säästöt ovat yleistä linjaa pienemmät. Oikeudenhoidon säästöt pyritään tekemään muualta kuin oikeudenhoidon selonteon mukaisista tavoitteista, joihin on varattu 65 miljoonaa euroa vuodelle 2025.
Oikeusministeriön hallinnonalan vuoden 2025 budjetilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltion ydintoimintoja. Ehdotetusta määrärahasta valtaosa, 82 %, käytetään oikeusturvaa tuottavien hallinnonalan virastojen toimintaan. Näitä ovat tuomioistuinlaitoksen toiminta (369 miljoonaa euroa), julkinen oikeusapu, edunvalvonta ja velkaneuvonta (96 miljoonaa euroa), syyttäjätoiminta (64 miljoonaa euroa), ulosottotoiminta (111 miljoonaa euroa), vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano (293 miljoonaa euroa), oikeusministeriö (22 miljoonaa euroa), Oikeusrekisterikeskus (9 miljoonaa euroa) sekä oikeusministeriön hallinnonalan erityisviranomaisten kokonaisuus (22 miljoonaa euroa).
Muita määrärahalisäyksiä
Tietosuojavaltuutetun tehtävät ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, ja sen resurssien turvaamiseen ehdotetaan 1,5 miljoonaa euroa. Ehdotukseen sisältyy lisäksi 170 000 euroa tiedusteluvalvontavaltuutetun toimintaan sekä 110 000 euroa Oikeusrekisterikeskukselle lisätehtäviin, joita tulee yhteiskunnan kriittisiä palveluja suojaavasta CER-direktiivistä.
Talousarvioehdotuksen käsittely jatkuu syyskuussa
Seuraavaksi hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 3.–4. syyskuuta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 23. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.
Asiasta tiedotti valtioneuvosto.
Julkisen sanan neuvoston rahoitus
Journalistiliiton jäsenlehti nosti tänään esiin oikeusministeriön päätöksen, joka lakkauttaa valtionavun median itsesääntelyelimelle, Julkisen sanan neuvostolle.
Jäsenlehti kirjoittaa: “Valtio on maksanut Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistykselle Jusanekille vuosittaista tukea JSN:n toimintaan. Valtionapu on kattanut vajaan kolmanneksen JSN:n kuluista. Kuuden viime vuoden ajan valtionapu on ollut 135 000 euroa vuodessa. Loput JSN:n kulut, noin 330 000 euroa vuodessa, ovat maksaneet Jusanekin jäsenjärjestöt. Niihin kuuluu media-alan järjestöjä ja tiedotusvälineitä. ”
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen kommentoi asiaa Journalisti-lehdelle: “Ymmärrän säästöpaineet ja sen, että meiltäkin lähtee. On kuitenkin raju veto, että otetaan summa kokonaisuudessaan.”
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho, pitkäaikainen SDP-valtuutettu, pitää leikkausuutista järkyttävänä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puhenjohtaja Jani Mäkelä oudoksuu ajatusta siitä, että monet tahot ajattelevat olevansa itseoikeutettuja veronmaksajien rahoihin.
Tapaus julkisen sanan neuvoston tuki tiivistää sen, mikä tässä demarilandiassa on vialla.
On suuri joukko tahoja, jotka kuvittelevat olevansa itseoikeutettuja veronmaksajilta väkisin otettuun rahaan.
Huolimatta siitä, etteivät ole millään tapaa yhteiskunnan perustoimintoja.
— Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) August 9, 2024
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää