Oikeusministeri Leena Meri. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Oikeusministeriön hallinnonalalle esitetään vuodelle 2025 määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Hallituksen aiemmissa päätöksissä rahoitusta on varattu myös rangaistusten kiristämiseen ja rikosten ennalta ehkäisyyn.
Rahoituksen turvin vankiloiden turvatekniikkaan on voitu kohdistaa parannuksia kuluvalle vuodelle. Osa vankiloiden turvatekniikasta tarvitsee edelleen uudistamista myös kasvavan vankimäärän vuoksi, ja oikeusministeriö ehdottaa kehysvarauksesta ensi vuodelle 4,7 miljoonan euron lisärahoitusta turvatekniikkaan kuten valvontajärjestelmiin.
Ehdonalaisen vapautumisen säännöksiä muutetaan siten, että henkilö voi olla ensikertalainen vain kerran. Muutoksen arvioidaan kasvattavan päivittäistä vankimäärää 40 vangilla, mutta vankimäärän muutoksen arvioidaan näkyvän täysimääräisesti vasta viiden vuoden kuluttua. Uudistus tuo vuodelle 2025 vankimäärän muutoksesta johtuvan 656 000 euron lisämäärärahatarpeen.
Vankimäärän on ennakoitu kasvavan lähivuosina, vaikka lainsäädäntöön ei tehtäisi uusia vankimäärää lisääviä kiristyksiä. Kasvu johtuu muun muassa aiemmin tehtyjen lainsäädäntömuutosten, kuten seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksesta sekä ennakoidusta yleisestä rikollisuuden kasvusta. Rikosseuraamuslaitos on saanut aiemmin rahoitusta vankilarakennusten rakentamiseen Vaalaan, Vantaalle ja Ouluun. Näihin vankiloihin saadaan 200 lisävankipaikkaa vuosien 2024–2025 aikana.
Uusia vankipaikkoja tarvitaan edelleen myös tulevaisuudessa huomioiden vanhentunut, osin peruskorjaustarpeessa oleva vankilakanta. Rahoitusratkaisuja tarkastellaan myöhemmässä vaiheessa.
Lisäksi oikeusministeriö tavoittelee budjettiriihessä rahoitusta hallitusohjelman mukaisen aserikoslainsäädännön kiristämisen vaikutuksiin.
Hallitus päätti kevään kehysriihessä uusista säästöistä, joita kohdistuu vuonna 2025 oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoihin 10,7 miljoonaa euroa. Lisäksi valtionavustuksiin on varattu 3,5 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän rahaa, mikä tarkoittaa keskimäärin 25 prosentin leikkausta. Näiden lisäksi aiemmin hallitusneuvotteluissa päätettiin vuodelle 2025 tuottavuussäästöjä 7,2 miljoonaa euroa.
Hallitus haluaa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä. Tämän johdosta oikeusministeriön hallinnonalan säästöt ovat yleistä linjaa pienemmät. Oikeudenhoidon säästöt pyritään tekemään muualta kuin oikeudenhoidon selonteon mukaisista tavoitteista, joihin on varattu 65 miljoonaa euroa vuodelle 2025.
Oikeusministeriön hallinnonalan vuoden 2025 budjetilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltion ydintoimintoja. Ehdotetusta määrärahasta valtaosa, 82 %, käytetään oikeusturvaa tuottavien hallinnonalan virastojen toimintaan. Näitä ovat tuomioistuinlaitoksen toiminta (369 miljoonaa euroa), julkinen oikeusapu, edunvalvonta ja velkaneuvonta (96 miljoonaa euroa), syyttäjätoiminta (64 miljoonaa euroa), ulosottotoiminta (111 miljoonaa euroa), vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano (293 miljoonaa euroa), oikeusministeriö (22 miljoonaa euroa), Oikeusrekisterikeskus (9 miljoonaa euroa) sekä oikeusministeriön hallinnonalan erityisviranomaisten kokonaisuus (22 miljoonaa euroa).
Tietosuojavaltuutetun tehtävät ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, ja sen resurssien turvaamiseen ehdotetaan 1,5 miljoonaa euroa. Ehdotukseen sisältyy lisäksi 170 000 euroa tiedusteluvalvontavaltuutetun toimintaan sekä 110 000 euroa Oikeusrekisterikeskukselle lisätehtäviin, joita tulee yhteiskunnan kriittisiä palveluja suojaavasta CER-direktiivistä.
Seuraavaksi hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 3.–4. syyskuuta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 23. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.
Asiasta tiedotti valtioneuvosto.
Journalistiliiton jäsenlehti nosti tänään esiin oikeusministeriön päätöksen, joka lakkauttaa valtionavun median itsesääntelyelimelle, Julkisen sanan neuvostolle.
Jäsenlehti kirjoittaa: “Valtio on maksanut Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistykselle Jusanekille vuosittaista tukea JSN:n toimintaan. Valtionapu on kattanut vajaan kolmanneksen JSN:n kuluista. Kuuden viime vuoden ajan valtionapu on ollut 135 000 euroa vuodessa. Loput JSN:n kulut, noin 330 000 euroa vuodessa, ovat maksaneet Jusanekin jäsenjärjestöt. Niihin kuuluu media-alan järjestöjä ja tiedotusvälineitä. ”
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen kommentoi asiaa Journalisti-lehdelle: “Ymmärrän säästöpaineet ja sen, että meiltäkin lähtee. On kuitenkin raju veto, että otetaan summa kokonaisuudessaan.”
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho, pitkäaikainen SDP-valtuutettu, pitää leikkausuutista järkyttävänä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puhenjohtaja Jani Mäkelä oudoksuu ajatusta siitä, että monet tahot ajattelevat olevansa itseoikeutettuja veronmaksajien rahoihin.
Tapaus julkisen sanan neuvoston tuki tiivistää sen, mikä tässä demarilandiassa on vialla.
On suuri joukko tahoja, jotka kuvittelevat olevansa itseoikeutettuja veronmaksajilta väkisin otettuun rahaan.
Huolimatta siitä, etteivät ole millään tapaa yhteiskunnan perustoimintoja.
— Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) August 9, 2024
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
