

PS ARKISTO
Oikeusministeri Leena Meri Kalevalan päivänä: Kansalliskielten asema on vahva
Eduskunnassa käytiin Kalevalan päivänä ajankohtaiskeskustelu suomen kielen asemasta. Oikeusministeri Leena Meri kertoi ministeriönsä seuraavan kielilain toimeenpanoa. Meri pitää kansalliskielten asemaa yhteiskunnassa vahvana ja suomalaisia yhdistävänä.
Kielilain päämääränä on vahvistaa suomen kielen elinvoimaisuutta. Tähän liittyvänä toimenpiteenä oikeusministeriö on nimittänyt selvityshenkilön kartoittamaan ja määrittelemään suomen kielen tilanne ja haasteet sekä kielipoliittiset tavoitteet. Selvityshenkilöksi on nimetty Helsingin yliopiston suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskö.
Ministeri kiittää keskustelualoitteen tekijöitä siitä, että suomen kielen asema nyt nousee ajankohtaiskeskustelun aiheeksi.
– Suomen kieli on kaunis. Kaikki tunnemme, miten esimerkiksi Eino Leino tavoittaa suomalaisen luonnon herkkyyttä: ”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhoutuu”, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
– Suomen kielen rikkautta kuvastavat myös perinteiset sanontamme. Mietitään vaikka ”peninkulmaa”: se on tarkoittanut matkaa, jonka päähän koiran haukunta tyynessä ilmassa kuuluu. Tai ”päästä pälkähästä”, jonka on selitetty viittaavan suksen siteestä vapautumiseen. Vetää vesiperä taas viittaa tyhjänä nostettavaan nuottaan.
Kielilaki kansalliskielten suojana
Hallitusohjelman mukaan suomalainen kulttuuri kaikissa muodoissaan toimii monipuolisena voimavarana. Ministeri kertoo kansalliskielten aseman yhteiskunnassa olevan vahva ja suomalaisia yhdistävä.
– Perustuslain mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Kielilaki suojaa kansalliskielten käyttöä viranomaisten toiminnassa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia vaalimaan maan kielellistä kulttuuriperintöä sekä edistämään kansalliskielten käyttämistä.
Oikeusministeriö siis seuraa kielilain toimeenpanoa, mutta kukin viranomainen on vastuussa kielellisten oikeuksien toteuttamisesta omalla toimialallaan.
Suomi on yhteiskunnan valtakieli
Valtioneuvostossa on vireillä useita hankkeita suomen kielen asemaan liittyen, sanoo Meri.
– Hallitusohjelman mukaan kansalliskielistrategian toimeenpanoa jatketaan. Kansalliskielistrategiassa arvioidaan, että suomen kieli voi monesta näkökulmasta arvioituna edelleen erittäin hyvin. Suomi on yhteiskunnan valtakieli, jota käytetään yhteiskunnan kaikilla aloilla.
– Toisaalta suomen kielen käyttöala on myös kaventunut tietyillä yhteiskunnan alueilla, erityisesti tieteessä ja elinkeinoelämässä. Strategiassa arvioidaan, ettei suomen kieli ole uhanalainen, mutta sen asemaa uhkaa tietty heikkeneminen.
– Selvityshenkilön tehtävänä on luoda kokonaiskuva suomen kielen tilanteesta, jotta kielen elinvoimaisuus voidaan turvata. Selvityshenkilö tuottaa raportin suomen kieltä koskevan politiikkatyön tueksi. Toimikausi päättyy tämän vuoden huhtikuussa. Selvityshenkilön raportin ja ehdotusten pohjalta voidaan tehdä linjauksia suomen kieltä koskevasta politiikasta ja toimenpiteistä.
Englanti ei ole heikentänyt suomen kielen asemaa
Keskustelualoitteessa kiinnitetään huomiota erityisesti englannin kielen kasvaneeseen käyttöön. Valtioneuvosto on toteuttanut selvityksen englannin kielen käytöstä. Selvitys valmistui viime syksynä, ja sen toteutti Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmä. Selvityksessä tarkasteltiin englannin kielen käyttöä elinkeinoelämässä, julkishallinnossa ja korkeakouluissa.
– Tutkimuksen mukaan suomi on pääkieli kaikilla tutkituilla aloilla, kertoo Meri.
– Englantia käytetään erityisesti elinkeinoelämässä ja korkeakouluissa. Englannin kielen käytön yleisyys vaihtelee kuitenkin aloittain ja alueittain. Pääosin englannin käyttö ei ole johtanut suomen kielen aseman heikentymiseen. Eniten englannin kieli on vaikuttanut suomen kielen asemaan korkeakouluissa, joissa englannin on arvioitu korvaavan suomen kieltä joissain toiminnoissa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ajankohtaiskeskustelu kansalliskielet Tiina Onikki-Rantajääskö Eino Leino kielilaki englannin kieli kulttuuriperintö kielipolitiikka suomalainen kulttuuri Oikeusministeriö Suomen kieli Hallitusohjelma Leena Meri
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä oikeat arvot esillä – tukea maaseudulle, kristillisille arvoille ja Suomen kielelle ja kulttuurille

Teemu Keskisarjan kolumni: Ryssän orja ja EU:n orja

Teemu Keskisarjan kolumni: Korutonta kertomaa englannin kielen ylivallasta

Sujuvaa suomea kirjoittava nuori japanilaismies sai oleskeluluvan – sometili täyttyy iloisista onnitteluista: ”Tervetuloa Suomeen”

Koskela: Suomen rikkaasta kielestä pitää olla ylpeä

Junnila: Suomen kielen asemaa parannettava – kieli yhdistää polarisoituneessa yhteiskunnassa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää