PS ARKISTO
Oikeusministeri Leena Meri Kalevalan päivänä: Kansalliskielten asema on vahva
Eduskunnassa käytiin Kalevalan päivänä ajankohtaiskeskustelu suomen kielen asemasta. Oikeusministeri Leena Meri kertoi ministeriönsä seuraavan kielilain toimeenpanoa. Meri pitää kansalliskielten asemaa yhteiskunnassa vahvana ja suomalaisia yhdistävänä.
Kielilain päämääränä on vahvistaa suomen kielen elinvoimaisuutta. Tähän liittyvänä toimenpiteenä oikeusministeriö on nimittänyt selvityshenkilön kartoittamaan ja määrittelemään suomen kielen tilanne ja haasteet sekä kielipoliittiset tavoitteet. Selvityshenkilöksi on nimetty Helsingin yliopiston suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskö.
Ministeri kiittää keskustelualoitteen tekijöitä siitä, että suomen kielen asema nyt nousee ajankohtaiskeskustelun aiheeksi.
– Suomen kieli on kaunis. Kaikki tunnemme, miten esimerkiksi Eino Leino tavoittaa suomalaisen luonnon herkkyyttä: ”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhoutuu”, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
– Suomen kielen rikkautta kuvastavat myös perinteiset sanontamme. Mietitään vaikka ”peninkulmaa”: se on tarkoittanut matkaa, jonka päähän koiran haukunta tyynessä ilmassa kuuluu. Tai ”päästä pälkähästä”, jonka on selitetty viittaavan suksen siteestä vapautumiseen. Vetää vesiperä taas viittaa tyhjänä nostettavaan nuottaan.
Kielilaki kansalliskielten suojana
Hallitusohjelman mukaan suomalainen kulttuuri kaikissa muodoissaan toimii monipuolisena voimavarana. Ministeri kertoo kansalliskielten aseman yhteiskunnassa olevan vahva ja suomalaisia yhdistävä.
– Perustuslain mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Kielilaki suojaa kansalliskielten käyttöä viranomaisten toiminnassa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia vaalimaan maan kielellistä kulttuuriperintöä sekä edistämään kansalliskielten käyttämistä.
Oikeusministeriö siis seuraa kielilain toimeenpanoa, mutta kukin viranomainen on vastuussa kielellisten oikeuksien toteuttamisesta omalla toimialallaan.
Suomi on yhteiskunnan valtakieli
Valtioneuvostossa on vireillä useita hankkeita suomen kielen asemaan liittyen, sanoo Meri.
– Hallitusohjelman mukaan kansalliskielistrategian toimeenpanoa jatketaan. Kansalliskielistrategiassa arvioidaan, että suomen kieli voi monesta näkökulmasta arvioituna edelleen erittäin hyvin. Suomi on yhteiskunnan valtakieli, jota käytetään yhteiskunnan kaikilla aloilla.
– Toisaalta suomen kielen käyttöala on myös kaventunut tietyillä yhteiskunnan alueilla, erityisesti tieteessä ja elinkeinoelämässä. Strategiassa arvioidaan, ettei suomen kieli ole uhanalainen, mutta sen asemaa uhkaa tietty heikkeneminen.
– Selvityshenkilön tehtävänä on luoda kokonaiskuva suomen kielen tilanteesta, jotta kielen elinvoimaisuus voidaan turvata. Selvityshenkilö tuottaa raportin suomen kieltä koskevan politiikkatyön tueksi. Toimikausi päättyy tämän vuoden huhtikuussa. Selvityshenkilön raportin ja ehdotusten pohjalta voidaan tehdä linjauksia suomen kieltä koskevasta politiikasta ja toimenpiteistä.
Englanti ei ole heikentänyt suomen kielen asemaa
Keskustelualoitteessa kiinnitetään huomiota erityisesti englannin kielen kasvaneeseen käyttöön. Valtioneuvosto on toteuttanut selvityksen englannin kielen käytöstä. Selvitys valmistui viime syksynä, ja sen toteutti Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmä. Selvityksessä tarkasteltiin englannin kielen käyttöä elinkeinoelämässä, julkishallinnossa ja korkeakouluissa.
– Tutkimuksen mukaan suomi on pääkieli kaikilla tutkituilla aloilla, kertoo Meri.
– Englantia käytetään erityisesti elinkeinoelämässä ja korkeakouluissa. Englannin kielen käytön yleisyys vaihtelee kuitenkin aloittain ja alueittain. Pääosin englannin käyttö ei ole johtanut suomen kielen aseman heikentymiseen. Eniten englannin kieli on vaikuttanut suomen kielen asemaan korkeakouluissa, joissa englannin on arvioitu korvaavan suomen kieltä joissain toiminnoissa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ajankohtaiskeskustelu kansalliskielet Tiina Onikki-Rantajääskö Eino Leino kielilaki englannin kieli kulttuuriperintö kielipolitiikka suomalainen kulttuuri Oikeusministeriö Suomen kieli Hallitusohjelma Leena Meri
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä oikeat arvot esillä – tukea maaseudulle, kristillisille arvoille ja Suomen kielelle ja kulttuurille
Teemu Keskisarjan kolumni: Ryssän orja ja EU:n orja
Teemu Keskisarjan kolumni: Korutonta kertomaa englannin kielen ylivallasta
Sujuvaa suomea kirjoittava nuori japanilaismies sai oleskeluluvan – sometili täyttyy iloisista onnitteluista: ”Tervetuloa Suomeen”
Koskela: Suomen rikkaasta kielestä pitää olla ylpeä
Junnila: Suomen kielen asemaa parannettava – kieli yhdistää polarisoituneessa yhteiskunnassa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää