Saksassa tehtiin viime vuonna poliittisesti motivoituja rikoksia enemmän kuin vuosikymmeniin. Erityisen paljon kirjattiin Israelin vastaisia ja juutalaisvihamielisiä tekoja. Vasemmisto-oikeisto-akselilla suurin osa teoista kirjautui oikeistoradikaalien piikkiin. Vasemmistolaiset olivat kärjessä ilmastoon ja ympäristöön liittyvissä rikoksissa sekä tuhotöissä. Poliitikot ja puolueet joutuivat usein hyökkäysten kohteeksi.
Uskontoon eli lähinnä islamiin pohjautuvien rikosten määrä nousi Saksan keskusrikospoliisin mukaan viime vuonna 5 170 tapaukseen, joista suurin osa tehtiin islamilaisen Hamas-järjestön 7. lokakuuta Israeliin kohdistaman terrori-iskun jälkeen.
Saksan sisäministeriä Nancy Faeseria (sd) on kritisoitu, että hän ei muistuttanut tilastoja julkistaessaan saksalaisesta käytännöstä, jonka mukaan antisemitistiset teot luokitellaan Saksassa automaattisesti oikeistolaisiksi rikoksiksi, jos niiden tekijää ei kyetä yksilöimään.
Kiellettyjä kansallissosialistisia symboleja kuten hakaristejä ja Hitler-tervehdyksiä nähtiin viime vuonna usein palestiinalaisten Israelin vastaisissa mielenosoituksissa. Osa niistä kirjattiin vallitsevan tavan mukaan äärioikeistolaisiksi.
Lisääntynyt antisemitismi näkyi tilastossa myös suoraan juutalaisiin henkilöihin kohdistuvina väkivaltaisina tekoina, solvauksina, uhkauksina ja vihapostina.
Äärioikeistolaiset kärjessä väkivallassa
Poliittisesti motivoitujen rikosten rekisteröintiin kuuluu Saksassa tekijöiden luokitteleminen oikeistoon ja vasemmistoon sekä nykyään myös uskonnollisiin ja ulkomaalaisiin tekijöihin.
Viime vuoden 3 561 poliittisesti motivoidusta väkivallanteosta 1 270 luokiteltiin äärioikeistolaisten ja 916 äärivasemmistolaisten tekemiksi. 581 tapauksessa motiivi löytyi ulkomaisesta ja uskonnollisesta ideologiasta.
Poliittiseen väkivaltaan sisältyi 17 tapon yritystä ja kolme loppuun asti toteutettua surmaa. Neljä tapon yrityksistä kirjattiin äärioikeistolaisille, neljä ulkomaisille uskonnollisille ryhmille ja kolme äärivasemmistolaisille.
Luvuissa ei ole mukana 8 951 viime vuonna tehtyä veitsi-iskua, jotka luokitellaan väkivallaksi ilman erityistä poliittista motiivia.
Yli 60 000 poliittisesti motivoitua rikosta
Saksassa tehtiin viime vuonna kaikkiaan 60 028 poliittisesti motivoitua rikosta.
Niistä 28 945 luokiteltiin motiiviltaan äärioikeistolaisiksi, 7 777 äärivasemmistolaisiksi, 6 628 ulkomaiseen ideologiaan ja uskontoon kuuluviksi ja loput muunlaisiksi rikoksiksi.
Äärioikeistolaisten teoista 57 prosenttia luokiteltiin propagandaksi. Niissä kyse oli useimmiten kansallissosialismiin liittyvistä tatuoinneista, painotuotteista, symboleista, valokuvista, lipuista, iskulauseista ja musiikista.
Seiniin ja muualle piirretyt hakaristit luokitellaan automaattisesti äärioikeistorikoksiksi, jos niiden tekijää ei ole saatu kiinni.
Vasemmistoradikaalit rikkovat ja polttavat
Poliittisesti motivoituja rakennusten, autojen, koneiden ja materiaalien vahingoittamisia tilastoitiin viime vuonna 9 304 tapausta. Aktiivisimpia näissä teoissa olivat vasemmistoradikaalit. Hedän kontolleen kertyi myös 117 tuhopolttoa.
Tapaukset liityivät usein ei toivottujen rakennusprojektien estämiseen sekä AfD-puolueen vastaiseen taisteluun.
Kansankiihotusrikoksissa poliisi löysi oikeistomotiivin 5 367 tapauksessa ja vasemmistomotiivin 42 tapauksessa.
Vihapuheen levittämisessä internetissä olivat aktiivisimpia äärioikeistolaiset, jotka syyllistyivät 7 025 rikokseen verrattuna äärivasemmistolaisten 624 tekoon.
Homot, papit ja uskonnot vihan kohteena
Oma osastonsa saksalaisessa poliittisesti motivoitujen rikosten tilastossa on antisemitismin ohella myös muulla vihalla.
Viharikosotsakkeen alle sijoittuivat muun muassa muukalaisviha (15 087 tapausta), ulkomaalaisvihamielisyys (6 978 tapausta), rasismi (3 786 tapausta), viha islamia kohtaan (1 462 tapausta), viha Saksaa kohtaan (344 tapausta), naisviha (322 tapausta), viha kristinuskoa kohtaan (277 tapausta) ja miesviha (13 tapausta).
Erikseen luokitellaan poliittisesti motivoidut rikokset seksuaalista suuntautuneisuutta ja muun muassa transsukupuolisuutta vastaan (2 363 tapausta). Todellisen määrän tässä luokassa uskotaan olevan kuitenkin huomattavasti suurempi.
Viharikoksia tehtiin kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna.
Tuhansia rikoksia Israelin vastaisissa mielenosoituksissa
Hamasin terrori-iskuun, Israeliin ja Gazaan liittyen Saksassa tehtiin viime vuonna 4 369 poliittisesti motivoitua rikosta.
Israelin vastaisissa kiihkeätunnelmaisissa mielenosoituksissa tehtiin paljon rikoksia, joihin poliisi ei pystynyt siinä tilanteessa lainkaan puuttumaan.
Ulkomaalaisen ideologian ja uskonnollisten ryhmien tekemiksi teoista luokiteltiin 3 659 ja saksalaisten oikeistolaisten tekemiksi 340 tapausta.
Poliittisesti motivoitujen iskujen ja tekojen kohteeksi joutui Saksassa viime vuonna uskonnollisia yhteisöjä edustavaa henkilöä ja rakennuksia joukossaan 92 kirkkoa, 70 moskeijaa ja 42 synagogaa. Tekoja oli yhteensä yli 6 000.
Puolueet, poliitikot ja virkamiehet hyökkäysten kohteina
Valtiota, osavaltioita, kuntia ja niitä edustavia henkilöitä sekä virastoja ja virkamiehiä vastaan tehtiin viime vuonna 15 050 rikosta, joiden taustalta löytyi poliittinen motiivi.
Henkilöiden (3 798 tapausta) kohdalla kyse oli usein uhkauksesta, kunnianloukkauksesta, nöyryyttämisestä, kiristyksestä ja 27 tapauksessa pahoinpitelystä.
Hyökkäykset liittopäivillä edustettuina olevien puolueiden kimppuun lisääntyivät edellisvuoden 1 806 tapauksesta 2 790 tapaukseen. Niistä 234 oli fyysistä väkivaltaa
Kohteena oli useimmiten (3 006 kertaa) AfD-puolue.
Perässä tulivat vihreät (2 829 tapausta), demarit (1 840 tapausta), kristillisdemokraattinen puolue CDU (1 565 tapausta), liberaalipuolue FDP (568 tapausta) sekä Baijerin kristillissosiaalinen unioni CSU (359 tapausta). Myös vasemmistopuolue Linken tiloihin iskettiin.
Ilmasto ja ympäristö motivoivat vasemmistoa rikoksiin
Ilmaston ja ympäristönsuojelun yhteydessä Saksan poliisi kirjasi viime vuonna 3 303 poliittisesti motivoitua rikosta. Lisäystä edellisvuoteen oli 92 prosenttia.
Suurin ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä teoista luokiteltiin vasemmistoradikaalien (2 542 tekoa) sekä muiden ryhmien kuin oikeistolaisten tekemiksi (698 tekoa).
Poliisit joutuivat poliittisesti motivoitujen rikosten kohteeksi viime vuonna 4 747 kertaa. Joka neljäs teko luokiteltiin väkivallaksi.
Poliisien päälle kävivät useimmiten äärivasemmistolaiset (1 592 tapausta) ja muut (1 548 tapausta). Äärioikeistolaisten tekemiksi kirjattiin 1 315 tapausta.
Saksan keskusrikospoliisi pystyi selvittämään poliittisesti motivoiduista rikoksista viime vuonna 46 prosenttia. Väkivallanteoissa tekijät saatiin selville 63 prosentissa tietoon tulleista tapauksista.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI