

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ohisalo väläyttää aselainsäädännön kiristämistä lääkkeeksi jengiytymiseen – Simula: ”Rehellisistä aseenomistajista sijaiskärsijöitä?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula suhtautuu kriittisesti sisäministeri Ohisalon lausuntoihin, joiden mukaan Suomeenkin rantautunutta väkivaltaista jengirikollisuutta ehkäistäisiin ja torjuttaisiin muuttamalla aselainsäädäntöä. Simulan mielestä jengiytymistä ja muuta rikollisuutta ei saa käyttää tekosyynä rehellisten aseharrastajien elämän hankaloittamiseksi.
Jengien käsiin päätyvät aseet ovat lähinnä laittomasti hankittuja, eivätkä niihin siten liity lailliset aseenhankkimisprosessit eivätkä aseet lähtökohtaisesti ole myöskään peräisin suomalaisilta aseenomistajilta. Kansanedustaja Jenna Simula epäileekin, että aselain kiristyksillä vaikutettaisiin kielteisesti nimenomaan laillisiin aseharrastuksiin, kuten harrastusammuntaan tai metsästykseen.
– On tärkeää, että laittomien aseiden ja räjähteiden hallussapidosta voidaan rangaista asianmukaisesti, mutta kun aselainsäädännön kiristämistä edes pohditaan, on harkittava vakavasti, millaisia muutoksia tehdään, jotta kiristykset eivät vaikeuta rehellisten suomalaisten aseenomistajien elämää tai vaikeuta nykyisestä ampumaharrastuksen tai metsästyksen aloittamista.
– Jengiytyminen ja muu rikollisuus ei saa toimia tekosyynä kiristää aselainsäädäntöä edellä kuvatulla tavalla, Simula huomauttaa.
Jengiytymisen syynä löysä maahanmuuttopolitiikka
Kansanedustaja Simula muistuttaa, että jengiytyminen on seurausta Suomen harjoittamasta liian löysästä maahanmuuttopolitiikasta ja jengit ovat pääasiassa ulkomaalaistaustaisista henkilöistä koostuvia ryhmiä.
Suomen kantokyky ei ole kestänyt sitä määrää humanitaarista maahanmuuttoa, joka Suomeen on viimeisten vuosikymmenten aikana kohdistunut. Maahan on otettu ihmisiä, joilla ei ole motivaatiota kotoutua yhteiskuntamme tavoille ja jotka ovat alkaneet muodostaa omia varjoyhteiskuntia, joissa toimitaan vastoin suomalaisia normeja tai lainsäädäntöä.
– Nyt puututaan seurauksiin, ei syihin. Jengiytymiseen on puututtava mahdollisimman pian siten, että maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rikoksiin syyllistyneet karkotetaan pikaisesti maasta. Myös kansalaisuuden saamisen ehtoja olisi tiukennettava ja kyettävä perumaan Suomen kansalaisuus heiltä, jotka syyllistyvät törkeisiin tai jatkuviin rikoksiin, Simula linjaa.
Jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Simula kysyy, onko hallituksella tarkoitus ottaa huomioon aselainsäädännön mahdollisia kiristyksiä suunniteltaessa se, ettei muutoksilla vaikeuteta rehellisten suomalaisten aseenomistajien tilannetta tai vaikeuteta ampumaharrastuksen tai metsästyksen aloittamista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- harrastusammunta aseenomistajat aseharrastajat jengiytyminen humanitaarinen maahanmuutto Jengirikollisuus Maria Ohisalo Maahanmuuttopolitiikka Aselainsäädäntö Jenna Simula Metsästys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eduskunta hyväksyi aselain kiristykset – vain perussuomalaiset vastustivat: ”Tämä heikentää jopa maanpuolustustaitoja”

Antikainen: Ruotsin jengiväkivalta toimii varoittavana esimerkkinä vääränlaisen maahanmuuton ongelmista – milloin Suomessa herätään?

Purra: Poliisi myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Tanskan ja Ruotsin tiellä – “Ongelmasta puhuttava rohkeasti muulloinkin kuin budjettiriihen alla”

Suomessa toimivia rikollisryhmiä yhdistävät Lähi-idän kieli ja kulttuuri – Koponen: “Keskustan mielestä haitallisesta maahanmuutosta puhuminen tuntuu olevan leikinlaskun paikka”

Packalén vaatii katujengirikoksiin keskittyvän poliisin erikoisyksikön perustamista: Maahanmuuttajajengit muuttuvat yhä vaarallisemmiksi

Ruotsin kouluihin turvatiloja jatkuvien ampumisten takia – ”Kamalaltahan tämä tuntuu, mutta näin vain on tehtävä”

Metsästystä rajoitetaan jälleen – Simula: Hallitus antaa ympäristöministeriön puuhailla suojelualueita kaikessa rauhassa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää