LEHTIKUVA
Viikon 51/2015 luetuin
Joulukuu 2015 luetuin
Odotusajalla ei ole väliä – turvapaikanhakija voi mennä asuntojonossa kantasuomalaisen edelle
Vaikka olisit odottanut Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa vuosikausia, Suomesta äskettäin turvapaikan saanut maahanmuuttaja voi saada asunnon ennen sinua.
Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää on viime aikoina kuvattu ennätysmäiseksi. Maahanmuuttovirasto arvioi lokakuussa, että Suomeen saapuu tänä vuonna yli 50 000 turvapaikanhakijaa.
Vaikka eri arvioiden mukaan tästä määrästä alle puolet saa turvapaikan, maahanmuuttajien suuri määrä kasvattaa painetta vuokra-asuntomarkkinoilla. Asunto-ongelma pahenee etenkin pääkaupunkiseudulla, jonne monet turvapaikanhakijat hakeutuvat.
Lähivuosina Helsingin alueelle on valmistumassa vajaat parituhatta uutta vuokra-asuntoa. Tämä ei vielä ratkaise akuuttia asumisongelmaa. Helsingin kaupungin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo arvioi, että pääkaupunkiseudulle on kaikkiaan turvapaikanhakijoista johtuen tulossa ensi vuonna noin 5 000 uutta asunnonhakijaa. Tästä määrästä Helsinkiin olisi tulossa noin puolet. Asuntoja ei ole luvassa kaikille kunnallisen vuokra-asuntotuotannon kautta.
Vuokra-asuntoa saa pääkaupunkiseudulla odottaa pahimmillaan useiden vuosien ajan. Helsinkiin hakeutuva maahanmuuttaja voi kuitenkin saada asunnon tätä nopeammalla aikataululla, sillä asunnon myöntäminen on hakijan tilanteeseen kohdistuvan kokonaisharkinnan tulos.
Pelkkiä maahanmuuttajalähiöitä yritetään välttää
Leijo selventää, että asunnonhakujärjestelmä ei perustu jonottamiseen.
– Asuntoja myönnetään toisaalta tarveharkinnan näkökulmasta, toisaalta sillä perusteella, että mihinkään ei tulisi yksipuolisia asuinalueita, kuten maahanmuuttajakeskittymiä. Asunnottomuuden kesto voidaan toki huomioida valinnassa.
Tarveharkinta pitää sisällään kolme kiireellisyysluokkaa. Nyt kaikista hakijoista erittäin kiireellisiä on 60 prosenttia. Niinpä myönnetyistä asunnoista 90 prosenttia myös saavat he, jotka on luokiteltu erittäin kiireellisiksi.
Leijo myöntää, että järjestelmä olisi selkeämpi, jos asuntoja voitaisiin jakaa suoraan jonosta.
– Silloin kuitenkin asunto voisi jäädä saamatta sellaiselta, joka eniten asuntoa tarvitsee. Meillä on asunnonhakijoita kaikista yhteiskuntaluokista. Tavoitteena on, että kaikenlaiset ihmiset tulevat asunnonhakijoina valituksi.
Asuntoja yksityisiltä markkinoilta
Helsingin talousarvioon ei näillä näkymin ole tulossa asuntotuotantoon osoitettua lisämäärärahaa. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on kuitenkin äskettäin koonnut turvapaikanhakijoiden kotoutumispalveluista vastaavan työryhmän. Ryhmän tarkoitus on muun muassa kartoittaa ja ennakoida turvapaikanhakijoille tarjottavien kotoutumispalveluiden nykytilannetta kustannusvaikutuksineen.
Asuntopulaan ei silti liene tiedossa pikaratkaisua. Leijo sanoo, että ensisijaisesti turvapaikanhakijoita tulisikin ohjata etsimään asuntoa itse vapailta markkinoilta.
– Oletamme, että osa heistä kyllä löytää asunnon omatoimisesti. Joukossa on myös maksukykyistä ja aktiivista porukkaa.
Suomen laki ei takaa kenellekään subjektiivista oikeutta omaan asuntoon, joskin sosiaalitoimi voi sellaisen tapauskohtaisesti myöntää erityisen tarveharkinnan perusteella.
PS-varavaltuutettu: Virkamiehillä liikaa valtaa
Perussuomalainen Helsingin asuntolautakunnan varapuheenjohtaja, varavaltuutettu Pertti Villo katsoo, että Helsingin asuntopolitiikka on keskittynyt liiaksi virkamiehille. Lautakunta on äskettäin tehnyt yksimielisen päätöksen lautakunnan johtosäännön päivittämisestä siten, että asuntolautakunta saisi vahvemman päätöstoimivallan. Helsingin kaupunginhallitus ei toistaiseksi ole reagoinut asiaan.
– Asuntolautakunta on nykyisellään kuin infotilaisuus, jossa lähinnä virkamiehet kertovat tekemistään päätöksistä, Villo sanoo.
Hänen mukaansa valtuustossa on kyllä hyvin tiedossa, että Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun entisestäänkin vaikeille asuntomarkkinoille on tulossa valtavasti maahanmuuttajia.
– Selvää on, että asuntoja pitäisi rakentaa enemmän. Nykytilanteessa pitäisi jakaa asuntoja ensi sijassa kaupungin omille asunnottomille. Ei ole oikeudenmukaista, että asunnoton helsinkiläinen saa jonottaa asuntoa vuosikausia, ja sitten tulee muita ohi, Villo sanoo.
Kuvassa: Kuvan henkilö ei liity artikkeliin. Kuvituskuva.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vuokralaiset huolissaan: Menevätkö pakolaiset asuntojonossa pienituloisten ohi?
Maahanmuuttajat suuntaavat pääkaupunkiseudulle – riittävätkö kaupungin vuokra-asunnot?
Eerola: Saksasta saapuva turvapaikkamatkailu estettävä
Suomeen tullut ennätysmäärä 15-17-vuotiaita afgaaninuorukaisia
Soini: “Nyt on luotava painetta, että saadaan yhteinen, tehokas palautuspolitiikka”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää