

PS ARKISTO
Nyt sote, sitten kuntaliitokset – mitä sen jälkeen?
Sote-uudistus käynnistyy ja kuntien toiminnoista lähtee yli puolet pois. Kuntien vastuulle jäävät koulutukseen ja kaavoitukseen liittyvät asiat. Kunnat ovat tästä eteenpäin typistettyjä versioita entisestään. Kansanedustaja Minna Reijonen pohtii, miten kunnille mahtaa käydä sote-uudistuksen jälkeisenä aikana.
Suomessa on ollut hiljaiseloa kuntaliitosten suhteen viimeisimpinä vuosina. Kansanedustaja Minna Reijonen arvelee, että kunnissa on ehkä haluttu katsoa, mitä sote toteutuessaan tuo tullessaan.
– Pidän päivänselvänä, että kuntaliitosten määrä Suomessa tulee viiden vuoden sisällä lisääntymään, sanoo Reijonen.
Reijonen uskoo tämän tapahtuvan jo ennen seuraavia kuntavaaleja. Hänen mielestään on oikeastaan surullista, kuinka Suomen perusyksiköt, kunnat, vähenevät entisestään.
– On iso näytön paikka, miten kunnille käy soten alun jälkeisessä ajassa.
Uudistuksen selviytyjät ja häviäjät
Sote-uudistuksen jälkeen tulevat selviytyjäkunnat ja häviäjän rooliin jäävät kunnat. Selviytyjiä ovat ne kunnat, joihin liitytään. Kuntaliitoksissa palvelut aina keskittyvät ainakin osittain, joten liittyvän kunnan rooli on todennäköisemmin olla se kunta, josta keskitetään palveluita pois.
– On myös mahdollista, että jotkut kunnat keksivät erottautua ja siten päästä voittajan rooliin. Eräs vahva keino olisi erottautuminen esimerkiksi rakentamisen suhteen. Olisiko jo aika helpottaa rakentamisen säädöksiä varsikin maaseudulla? Olisiko annettava enemmän valtaa kuntalaisille? Reijonen kysyy.
Nyt Suomessa on isoja eroja rakennussäädöksissä kuntien välillä. Toisissa kunnissa säädökset ovat tiukempia kuin toisissa. Joskus on liian tiukkojen rakennussäädösten takia jopa päädytty rakentamaan eri kuntaan kuin minne alun perin suunniteltiin. Rakentavan kuntalaisen poismuutto on kunnalle iso menetys.
Menestyvään kuntaan on oltava helppo rakentaa
Rakentamistakin halutaan keskittää jopa siksi, ettei kunta joutuisi järjestämään esimerkiksi vesihuoltoa tai koulukyydityksiä. Reijosen mielestä tämä asia voitaisiin miettiä toisin. Rakentamista voitaisiin helpottaa niille, jotka haluavat rakentaa kuntaan.
– Ja jos kuntaan muuttaa perheitä, joissa on koululaisia, niin senhän pitäisi olla hieno asia.
– Tulevaisuudessa sellainen kunta pärjää, jossa on jouheva kaavoitus. Voittajakuntien on osattava markkinoida itseään kuntina, joihin on helppo rakentaa. Kunnan ei pidä miettiä, miten joku asia estetään, vaan miten se mahdollistetaan, uskoo Reijonen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rakennussäädökset kuntaliitos koulukyyti vesihuolto sote-uudistus Minna Reijonen Kuntavaalit Rakentaminen Kunnat Kaavoitus koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Muut puolueet irrallaan kuntatalouden tosiasioista

Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”

Ajaako keskusta enää suomalaisten ja haja-asutusalueiden asiaa?

Puolueiden saama tuki paisuu sote-uudistuksessa – Purra: Raha tulee valumaan vaali- ja kampanjatoimintaan

Miten käy pienten ja paikallisten yrittäjien hyvinvointialueiden ruokahuollon kilpailutuksissa?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää