David Rozadon graafista näkee, että woke-sanastoa on ilmestynyt kuin tyhjästä ja sitä omaksuttu osaksi arkista sanastoa vasta aivan viime vuosina.
5. luetuin
Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.
2000-luvun yhteiskunta on historiaan nähden poikkeuksellisen suvaitsevainen erilaisuutta kohtaan. Samaan aikaan termit kuten rasismi, transfobia, homofobia ja islamofobia ovat mediassa esillä enemmän kuin koskaan. Varsinkin woke-liikehdintä on vaikuttanut näiden termien kautta ihmisten mielikuviin ja asenteisiin maailmasta. Tutkijat ovat havainneet, että woken myötä ihmisten käsitykset yhteiskunnan ongelmista ovat vääristyneet.
Tähän mennessä jo useampi tutkija on selvittänyt todellisuuden ja woke-mielikuvien välistä epäsuhtaa perusteellisilla analyyseillä.
Kentuckyn osavaltion yliopiston politiikantutkimuksen apulaisprofessori Wilfred Reilly muistutti epäsuhdasta rasismiin liittyvien mielikuvien ja todellisuuden välillä. Arvovaltaisen Newsweek-lehden kirjoituksessa viime keväänä Reilly nosti esille, että mielikuvat rasismista ovat kasvaneet samalla, kun ihmisten ennakkoluuloiset asenteet tummaihoisia kohtaan ovat vähentyneet. Havainnoille löytyy tukea mm. Manhattan-instituutin vuoden 2021 tutkimuksesta sekä Reillyn omasta data-analyysistä.
Reilly tarjoaa varteenotettavan selityksen tälle epäsuhdalle: Yhteiskunnassa vallitsee “pakkomielle” puhua rasismista. Sanat kuten “rasisti” ja “rasismi” ovat määrältään moninkertaistuneet johtavissa medioissa 1980-lukuun verrattuna. Tutkija huomauttaa, että 2020-luvulle tultaessa arkista mediaympäristöä ovat määrittäneet lehtien otsikot kuten “Ei ole mitään pelottavampaa kuin vihainen valkoinen mies” tai “Valkoiset miehet pitää pysäyttää (se on koko planeetan kohtalonkysymys)”.
Amerikkalaiset ja erityisesti etnisiin vähemmistöihin kuuluvat kansalaiset ovat nykyisin aiempaa tietoisempia rasismista. Asia ei kuitenkaan ole Reillyn mukaan yksiselitteinen. Samalla ihmiset nimittäin “tietävät” rasismista sellaisia asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Hänen mukaansa ihmisillä on tapana olettaa julkisen huomion tarkoittavan aina todellista yhteiskunnallista kriisiä. Mitä enemmän rasismista puhutaan, sitä suurempana ongelmana sitä pidetään.
Reilly havainnollistaa mielikuvien ja todellisuuden epäsuhtaa. Yli puolet vasemmistolaisista amerikkalaisista arvioi esimerkiksi, että poliisi tappaisi vuodessa enemmän kuin 1000 aseetonta tummaihoista miestä. Vuonna 2022 luku oli seitsemän, mikä edustaa tilastojen valossa tavallista vuotta.
Uusiseelantilainen tutkija David Rozado selvitti viime vuonna woke-sanaston yleistymistä maailman medioissa. Hän havaitsi tilastoista seikan, joka vastaa monien arkisia kokemuksia: Woke-liikkeelle läheiset huolenaiheet ennakkoluuloista kuten rasismista, seksismistä, homofobiasta ja islamofobiasta olivat saaneet pienessä ajassa huomiota räjähdysmäisen kiihtyvään tahtiin. Tämä kävi ilmi tiettyjen avainsanojen määrän lisääntymisestä.
Rozado käytti lähteenään 90 miljoonaa uutis- ja mielipidekirjoitusta 124 suositusta medialähteestä, 36 eri maasta, kuudelta eri kulttuurialueelta: Englanninkielisistä länsimaista, Manner-Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta, Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta. Otanta kattoi koko 2000-luvun vuoteen 2021 asti.
Tulosten mukaan woke-sanasto lähti leviämään länsimaissa 2010-luvulla ja yleistyi ympäri maailmaa vuoden 2015 jälkeen. Rozadon esittämät graafit identiteettipoliittisten termien esiintymistiheydestä näyttävät äkkijyrkkää kasvua 2010-luvun lopulla. Tutkimus asettaa kyseenalaiseen valoon väitteet, jotka pyrkivät vähättelemään woke-ilmiön merkitystä ja luonnetta muoti-ilmiönä.
Rozadon mukaan woke näkyy länsimaisten medioiden kielessä kahdella eri tavalla. Tietyt fobiatermit pyrkivät alleviivaamaan ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä erilaisia vähemmistöjä kohtaan. Vastaavasti toiset agendatermit kuten “diversiteetti” ja “inkluusio” esittävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aktivismia positiivisessa valossa. Rozadon graafista näkee, että tämä sanasto on ilmestynyt kuin tyhjästä ja omaksuttu osaksi arkista sanastoa vasta aivan viime vuosina.
Tutkimuksessa tunnistettiin myös, että eri kulttuurialueilla käsitteitä käytetään eri tarkoituksiin. Siinä, missä länsimaisessa mediassa woke-sanastoa käytetään enimmäkseen oman yhteiskunnan itseruoskintaan, lännen vastustajat käyttävät termejä länsimaiden kritisointiin ja jopa pilkkaamiseen.
Venäjän valtiollinen media käyttää wokea luodakseen lännestä hullunkurisia karikatyyrejä. Myös Kiinassa irvaillaan länsimaiselle wokelle, ja ilmiölle on syntynyt jopa oma erityinen terminsä, “baizuo”.
Jo kolme vuotta sitten Ayaan Hirsi-Ali huomautti islamistien valjastaneen woken omaan lännen vastaiseen valtapeliinsä.
Asiat näyttävät kuitenkin muuttuvan nopeasti. Kuluneen vuoden aikana woke on ajautunut maailmalla syöksykierteeseen. Sen voi odottaa näkyvän tulevaisuuden tilastoissa woke-sanaston hiipumisena.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Emeritusprofessori ja eläkkeellä oleva hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen kirjoittaa blogissaan kansanedustaja Kimmo Kiljusesta, joka on pyytänyt eroa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.
Jengirikollisuus on saanut Ruotsissa aikaan aivan uudenlaisen ilmiön. Nyt klaanien ja jengien tieltä maasta pakenevat romanit.
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho perää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan periaatteellista keskustelua siitä, onko kansanedustajien soveliasta osallistua tapahtumiin, joihin voi osallistua myös kyseenalaisia tahoja, sekä siitä, onko edustaja vastuussa kaikkien muiden osallistujien mielipiteistä vai ainoastaan omistaan. Halla-aho kiinnittää huomion 612-kulkueeseen virheellisesti - todennäköisesti tarkoituksella - liitettyihin uusnatsikytköksiin.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ottaa viestipalvelu X:ssä kantaa SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusen suomenvenäläisten tilaisuudessa esittämiin ajatuksiin itärajan avaamisesta, tekeillä olevasta kiinteistökauppalainsäädännöstä sekä suomalaisen median asennoitumisesta Venäjään. Halla-ahon mielestä asiassa on Suomen kannalta oleellisempiakin aspekteja kuin valtamedian uutisoinnissa korostettu Kiljusen kritiikki iltapäivälehtiä kohtaan.
Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.
Itsenäisyyspäivän alla Helsingin Sanomat on julkaissut laajan, vasemmistoekstremismiä ystävällisesti myötäilevän ja osin jopa romantisoivan jutun Kommunistinuorista. HS-jutussa erikoisinta ei ehkä edes ole kritiikitön ja ymmärtäväinen lähestymiskulma jutussa haastatellun Kommunistinuorten johtajan väkivalta- ja vallankumoushaaveiluihin. Myös HS-toimittaja vihjailee, että Suomi muka olisi menossa kohti fasistista diktatuuria.
Megaluokan vähittäiskauppaketju Walmart ilmoittaa luopuvansa systemaattisesti DEI-käytännöistä. Yhtiö ei enää anna erityiskohtelua vähemmistöihin kuuluvien ihmisten omistamille tavarantoimittajille. Kauppajätti lakkauttaa myös vuonna 2020 perustetun rodullisen tasa-arvon keskuksen. Walmart kertoo käyvänsä läpi yhtiön tuotevalikoimaa, sisäisiä prosesseja ja tukea mm. pridelle, jotta se ei edistäisi lasten altistumista "sopimattomalle seksualisoivalle sisällölle". Yhtiön toimitusjohtajan mukaan tavoitteena on huomioida asiakaskuntaa entistä monipuolisemmin. Walmartin tapaus on jatkumoa jo pidempään jatkuneelle DEI-buumin hiipumiselle. Myös Donald Trumpin vaalivoiton ja konservatiivisten voimien vahvistumisen nähdään vauhdittavan woke-kapitalismin hiipumista. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt joutuvat miettimään entistä tarkemmin juridisia ja poliittisia riskejä.
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Kautta aikain Ruotsi on profiloitunut pyyteettömänä sorrettujen ja solvaistujen turvasatamana, jonne on voinut saapastella mistä päin maailmaa tahansa. Hyötymaahanmuutto on ollut tabu, josta on supistu vain nurkissa kuiskaten. Nyt ajat ovat muuttumassa ja maahan kaivataan ainoastaan väkeä, joka haluaa sekä kykenee kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
