Nupit kaakkoon – rukoushuuto alkaa raikaa Ruotsin moskeijoista
Poliisi on antanut Växjön muslimeille luvan rukouskutsun kuuluttamiseen kovaäänisten välityksellä moskeijan lähitanhuville. Nupit heilahtavat kaakkoon siitä huolimatta, että asiasta on keskusteltu kissankokoisin kirjaimin helmikuun puolivälistä lähtien. Poliitikot ovat nyt suurin joukoin ryntäämässä valittamaan poliisin päätöksestä.
Päätös kovaäänisen rukouskutsun sallimisesta on voimassa tästä päivästä lähtien aina toukokuulle 2019 asti. Päätökseen sisältyy Aftonbladet-lehden mukaan toki rajoituksia, kuten esimerkiksi se, että lähikoulujen pihoilla imaamin kutsun äänenvoimakkuus ei saa ylittää 110 desibeliä (suomalaisilla työpaikoilla melualtistus ei saa ylittää 89dB). Rukouskutsun kesto on kerrallaan 3 minuuttia 45 sekuntia ja kovaääniset on suunnattava poliisiviranomaisten edellyttämällä tavalla.
Poliitikot heräsivät päätöksen myötä todellisuuteen ja nyt moni heistä aikookin valittaa päätöksestä. Ruotsidemokraatit ilmoittivat välittömästi Twitter-tilillään, että “rukouskutsun sallimisesta ei pidä pelkästään valittaa, ne on kiellettävä kaikkialla maassamme”.
Kokoomuslainen poliitikko ja kunnallisneuvos Anna Tenje pyysi jo aiemmin muslimiyhdistystä peruuttamaan anomuksensa, koska rukouskutsun salliminen voi hänen mukaansa johtaa kiihtyvään yhteiskunnan jakautumiseen Växjössä.
– En todellakaan usko, että kutsu islamilaiseen rukoukseen vahvistaa sopeutumista paikallisiin oloihin. Pikemminkin se vetää ihmisiä erilleen ja vahvistaa jo olemassa olevia ristiriitoja täällä.
Kansainvälisten suhteiden tutkija Alan Salehzadeh varoittaa sattumoisin tänään Iltalehden blogillaan suomalaisia uskonnon ja politiikan salaliitosta:
– Suurin osa Islamilaisvaltioilla ja keskusjärjestöillä on omat moskeijansa ja uskonnolliset yhteisönsä Suomessa ja muualla Euroopassa. He rahoittavat niitä ja tukevat niiden toimintaa. Jos minulla olisi valta, katsoisin todella tarkkaan ketkä täällä pyörittävät näiden moskeijoiden ja yhteisöjen toimintaa – he ovat poliittisen islamin ytimessä, ja mahdollisesti vaarallisia yhteiskuntamme arvoille.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää