Kuva kokouspaikalta. Kuvaaja: Simo Grönroos.
Suomen Perusta -ajatuspajan puheenjohtaja Arto Luukkanen (ps.) osallistui muiden suomalaisten ohella nuorten konservatiivien kokoukseen Portugalin Portossa 30. syyskuuta 2016. Suomen Uutiset julkaisee Luukkasen kirjoituksen, johon hän kokosi Euroopan tulevaisuudesta huolestuneiden nuorten havaintoja.
Suomessakin vieraillut brittiläinen EU parlamentin jäsen Daniel Hannan evästi Euroopan nuorten konservatiivien (EYC) kokouksen alkua. Hannanin sanoja kuunneltiin erityisellä mielenkiinnolla, sillä hän oli edellisenä vuonna Cambridgessä alustanut aiheesta ”Brexit – Utopia?”. Hannanin esittämä vaihtoehto toteutui; joskus unelmat toteutuvat.
Kuten tiedetään, britit suunnittelevat nyt brexitin käytännön toteutusta. Heille on äärimmäisen tärkeää, että Iso-Britannialle jää pääsy EU:n yhteismarkkinoihin. Samalla maa haluaa, että EU kehittyisi enemmän kauppaliiton kuin poliittisen yhteenliittymän suuntaan. Tämä näkyi Hannanin taitavassa alkupuheessa; hän keskittyi kaupan vapauden merkityksen korostamiseen; vapaan kaupan ansiosta ihmiskunta kehittyy parempaan ja demokraattisempaan suuntaan.
EU ei toimi
Euroopan nuorten konservatiivien – EYC:in vuosittainen Freedom Summit -kokous kokoaa yhteen joka vuosi Euroopan nuoria päättäjiä keskustelemaan maanosan poliittisesta tilanteesta. Kun viime vuonna taitettiin peistä Britannian mahdollisesta erosta, niin nyt pohdittiin kansallisuuden, eurooppalaisen turvallisuuden ja migraation välisiä yhteyksiä.
Kansainvälisten paneeleiden terävintä kärkeä oli kokouksessa Slovakian parlamentin jäsenen Juraj Droban esitys kansojen suvereenisuudesta ja EU:n kriisistä. Droba kertasi puheenvuorossaan EU:n heikot saavutukset ja luonnehti nykyisen turvapaikkakriisin syntyä keväällä 2015 osoitukseksi hallitusten kyvyttömyydestä suojella rajojaan. Hänen mukaansa oli selvää, että tässä tilanteessa on kuunneltava enemmän ihmisten ääntä kuin EU:n byrokraatteja ja että poliitikkojen on kunnioitettava kansalaisten enemmistön mielipidettä.
Droban loogista esitystä säesti portugalilainen Bernando Almeida, jonka mukaan EU:n päätöksentekokykyä ei enää ole, ja että sen ainoa johdonmukainen politiikka on ollut federalisaation eli liittovaltiokehityksen ajaminen eteenpäin. Tehottomuus ja järkähtämätön matka kohti ylikansallista Eurooppaa on johtanut tilanteeseen, jossa esimerkiksi maaviljelijät ovat joutuneet kestämättömiin vaikeuksiin.
Tämä sama viesti toistui myös turvallisuudesta puhuttaessa. Puheista jäi parhaiten mieleen Tšekin entisen puolustusministerin Alexandre Vondran suorasanainen ja konstailematon selitys turvapaikkakriisin todellisuudesta Euroopassa. Hänen mukaansa maahanmuuton määrä ja koko merkitsee valtioille kansallista itsemurhaa. Tätä päättämättömyyttä ja hoipertelua vauhditti hänen mukaansa Saksan kokema syyllisyys toisesta maailmansodasta. Ainoa toimenpide, johon EU on tässä tilanteessa kyennyt, oli päätös oman armeijan perustamisesta.
Suomalaista parlamentaarikoista esiintyi perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo, joka piti korkeatasoisen puheenvuoron sääntelystä, sen vahingollisuudesta ja ennen kaikkea niistä keinoista, joilla siitä voitaisiin päästä eroon. Euroopan Unionin perustehtävinä olisi tässä talouden tilanteessa avustaa näissä talkoissa mutta se ei siihen oikein kykene.
Kokouksen keskustelujen perussuunta oli selvä. Euroopan konservatiivien keskuudessa näyttää olevan yleisenä konsensuksena se, että EU:n oma poliittinen agenda on henkihieverissä eikä se kykene noudattamaan omia perussopimuksiaan. Tämä yleinen trendi näyttää olevan Euroopassa nyt valtavirtaa ja näistä asioista puhutaan myös muilla foorumeilla.
Kokous ei keskittynyt pelkästään päivittelemään EU:n ongelma vaan mielipiteiden vaihtoa syntyi myös liberaalien ja konservatiivien välisistä ideologisista eroista ja siitä miten esimerkiksi Syyrian sotaan pitäisi suhtautua. Tässä mielipiteet menivät ristiin.
Kaiken kaikkiaan EYC:n kokous oli suomalaiselle delegaatiolle hyödyllinen ja tärkeä mahdollisuus osallistua aitoon poliittiseen vuoropuheluun Euroopassa. Kokouksessa ei kaikunut EU-herrojen liturgia vaan innostuneiden nuorten huoli tulevaisuudesta. Paneelit olivat haastavia ja järjestäjien oli joskus vaikea ohjata tehokkaasti niiden sisältöjä. Siitä huolimatta tällaisia kokoontumisia tarvitaan nostamaan esille tärkeitä ajankohtaisia kysymyksiä.
Kokouksen aiheet olivat myös tyrmäävä vastakohta kotimaisen median jähmälle hymistelylle. Yle ei vaan pysy perässä. Nuori Eurooppa keskustelee avoimesti ja terävästi tulevaisuudestaan eikä se odota lupaa vaihtaa mielipiteitä.
ARTO LUUKKANEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
