

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Nuorten tekemät ryöstöt kasvaneet rajusti: Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisten lapsia
Nuorten ja lasten tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet huimaa vauhtia Ruotsissa. Tekoihin liittyy erittäin vastenmielisiä piirteitä, jotka osaltaan heijastavat mahalaskun tehnyttä maahanmuuttopolitiikkaa. Ilmiö ei ole vieras Suomessakaan.
Tyypillistä lasten ja nuorten tekemille ryöstöille on uhrin nöyryyttäminen. Motiivina on rahan lisäksi jonkin tyyppisen rikollisen statuksen, valta-aseman hankkiminen. Näin todetaan Ruotsin rikostutkimuslaitoksen (Brå) tuoreessa raportissa.
Raportissa nöyryytysryöstöjä on tarkasteltu myös erikseen. Tekojen tunnusmerkkejä ovat rikollisen halu vahingoittaa uhria henkisesti ja pelotella sekä uhkailla häntä. Näin tapahtuu joka kolmannessa poikien tekemässä ryöstössä. Uhria voidaan solvata sanallisesti, hän voi joutua riisumaan vaatteensa tai rikolliset voivat jopa virtsata uhrin päälle. Uhri voi myös juotua suutelemaan rikollisten kenkiä ja pyytämään anteeksi olemassaoloaan.
Raportin mukaan ryöstöjen uhrit kärsivät taloudellisten menetysten lisäksi fyysisistä ja psyykkisistä seurauksista. Vanhempien huoli lapsistaan lisääntyy vastaavasti. Nukkuminen voi olla vaikeaa, lapsi ei uskalla mennä ulos tai tiettyihin paikkoihin, ja lääkärin apu onkin uhrille usein tarpeen. Tänään viidennes 16–19 vuotiaista ruotsalaisnuorista pelkää usein tai melko usein tulevansa ryöstetyksi.
Rikosten määrä kasvanut voimakkaasti
Rikosten määrä on viidessä vuodessa kasvanut voimakkaasti: vuonna 2015 alle 18-vuotiaisiin kohdistuneiden ryöstöjen (rikosilmoitusten) määrä oli 1 541 ja vuonna 2019 ryöstöjä tehtiin jo 2 489. Vuonna 2020 kasvu taittui. Syyksi ounastellaan pandemiaa. Vähentyminen on tosin tapahtunut vain suurkaupungeissa, muualla ryöstöjen määrä on edelleen kasvanut.
Brå on kartoittanut 550 satunnaisesti valittua nuorisoryöstöjen esitutkinta-aineistoa, joissa rikoksesta epäillään poikia. Yli puolet ryöstöistä on tapahtunut ulkona, useimmiten klo 15–22 välisenä aikana. Tyypillisesti parin-kolmen pojan joukko ryöstää yksinäisen kulkijan. Ryöstösaalis koostuu tyypillisesti vaatteista, puhelimista ja kuulokkeista.
– Tavallisimpia rikospaikkoja ovat koulujen läheiset nuorten tapaamispaikat, ostoskeskukset ja sen tapaiset paikat, toteaa Brå:n projektipäällikkö Anna Öström.
Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisia
Nuorisoon ja lapsiin kohdistuvien ryöstöjen uhrit ovat usein kotoisin niin sanotuilta paremmilta asuinalueilta ja heidän taustansa on kantaruotsalainen (77 %). Epäillyt tekijät tulevat taas monesti ongelmalähiöistä ja ovat taustaltaan maahanmuuttajia (66 %). Lukuja voi verrata siihen, että vuonna 2019 ikäryhmästä 0–20-vuotiaat ulkomaalaistaustaisia oli 27 prosenttia. Puolessa tutkituista tapauksista tekijä on ollut epäiltynä vastaavasta rikoksesta.
– Tämä tarkoittaa sitä, että nuoret ovat valinneet rikollisen elämäntavan. Kyseessä on vakava asia, johon täytyy kiinnittää erityistä huomiota, Anna Öström painottaa.
Nuorisoryöstöjen vähentämiseksi Brå suosittelee kohdistettuja toimenpiteitä nuorille, jotka syyllistyvät rikokseen ensimmäistä kertaa. Tekijöiden vanhemmatkin saattavat kaivata yhteiskunnan tukea. Uhriakin olisi hyvä muistaa.
Suomi seuraa pienellä viiveellä kehitystä Ruotsissa ja osa nuorisosta onkin jo ottanut mallia naapurista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rikoksen uhri valta-asema status nuoriin ja lapsiin kohdistuneet ryöstöt solvaaminen yhteiskunnan tuki Ruotsin rikostutkimuslaitos Brå pelottelu nöyryyttäminen uhkailu vieraskieliset ulkomaalaistaustaiset henkilöt rikollisjengit ongelmalähiöt Jengirikollisuus maahanmuuttajat Syrjäytyminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsinki kärsii haittamaahanmuuton seurauksista, katuväkivalta ja huumekauppa kasvussa – Purra: ”Perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä on sokeuden vallassa”

Antikainen: Ruotsin jengiväkivalta toimii varoittavana esimerkkinä vääränlaisen maahanmuuton ongelmista – milloin Suomessa herätään?

Toisen polven maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa – syynä ei olekaan köyhyys ja asuinpaikka

Suomessa toimivia rikollisryhmiä yhdistävät Lähi-idän kieli ja kulttuuri – Koponen: “Keskustan mielestä haitallisesta maahanmuutosta puhuminen tuntuu olevan leikinlaskun paikka”

Jengien ja klaanien yritystoimintaan kätkemä rikollisuus on suurin uhka Ruotsin yhteiskunnalle – kymmeniä miljardeja valuu taparikollisten taskuihin

Pakko on paras muusa – Ruotsi aikoo laittaa ulkomailla syntyneet naiset töihin

Melkoista menoa Malmössä: ilotulitteita väkijoukkoon ja päin poliiseja

Poliisiylijohtaja vetää yhtäläisyysmerkit maahanmuuton ja kasvavan jengirikollisuuden välille

Lapset ottivat haltuunsa lähiön ja vaativat maksua alueella liikkumisesta – poliisi tietoinen ”huonosti käyttäytyvistä nuorisojoukoista”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää