

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Nuorison tekemät ryöstöt lisääntyneet Ruotsissa jopa 700 prosenttia: ”Alaluokka nöyryyttää yläluokkaa nostaakseen omaa asemaansa”
Lasten ja nuorten tekemien ryöstöjen määrä on tuplaantunut Ruotsissa viidessä vuodessa. Linköpingissä kasvu on ollut peräti 700 prosenttia. ”Alaluokka on aina ryöstänyt yläluokalta”, sanoo tutkija.
Ruotsin radion Kaliber-ohjelmassa on käyty läpi poliisin tilastoihin päätyneitä nuorisorikoksia. Tulosten perusteella nuorison tekemät ryöstöt ovat tuplaantuneet vuodesta 2015 vuoteen 2020. Ryöstöjä tehtiin koko maassa yhteensä 2 200. Pahin kehityskulku on ollut Linköpingissä, jossa kasvu on ollut 700 prosenttia.
– Yksinkertaisesti tilanne on se, että on olemassa lapsia ja nuoria, jotka ovat motivoituneita tekemään vakavia rikoksia, sanoo Linköpingin poliisissa esitutkinnasta vastaava Martin Hedberg.
– Joukossa on toki myös Ruotsissa syntyneiden vanhempien lapsia, mutta erityisesti Linköpingissä on kyseessä Skäggetorpin ongelmalähiö ja muut vastaavat alueet, joilla on sosiaalisesti levotonta.
Ryöstäjät yhä nuorempia
Ohjelmasta käy ilmi, että rikoksiin syyllistyneet ovat yhä nuorempia lapsia, sillä jo 15-vuotiaina nuoret siirtyvät rikollisella uralla eteenpäin.
– Juuri tällä hetkellä meillä on enemmän alle 15-vuotiaita epäiltyjä kuin sitä vanhempia. Oman käsitykseni mukaan 16–17-vuotiaat siirtyvät muun tyyppisiin rikoksiin, jotka ovat ehkä vieläkin vakavampia. Täällä 13–14-vuotiaat haluavat hankkia rikollisen identiteetin näyttääkseen muille. Ja eräänlaista vallannäyttöä muitten lasten ja nuorten ryöstäminen toki on, Hedberg pohtii.
Luvut nousevat toki muuallakin kuin Linköpingissä. Myös Botkyrka, Järfalla, Södertälje ja Eskilstuna ovat hyvin esillä. Lähes kaikki tuttuja paikkoja ongelmalähiöiden listalta. Tukholmassa tosin nyt pandemian aikana nuorison tekemien ryöstöjen määrä on vähentynyt.
”Alaluokka nöyryyttää yläluokkaa”
Radiossa haastateltiin myös ryöstöihin osallistunutta nuorta. Ryöstön uhrilla ei ole rikollisille mitään merkitystä tai inhimillistä arvoa ja tavarat myydään heti, jotta niitä ei voitaisi yhdistää rikokseen.
– Ensimmäisissä ryöstöissä kun olin mukana, ystäväni yksinkertaisesti laittoi veitsen toisen kurkulle ja sanoi: ”puhelin tänne”.
– En välitä paskaakaan, olen tehnyt tätä aikaisemminkin, miksi pitäisi katua.
– Ryöstättekö rikkaita?
– Kyllä, he voivat saada tavaroita takaisin yksinkertaisemmin kuin me.
Ohjelmassa haastateltu Kriminologian professori Jerzy Sarnecki toteaa, että alaluokka on aina ryöstänyt yläluokalta.
– Alaluokka nöyryyttää yläluokkaa ja tavallaan nostaa samalla omaa asemaansa. Osittain kyse on tietysti siitäkin, että se on kannattavaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- alaluokka Jerzy Sarnecki Martin Hedberg nuorten tekemät ryöstöt Skäggetorp Linköping Järfalla Botkyrka Södertälje jengiampumiset nöyryyttäminen huumerikollisuus nuorisorikollisuus Yläluokka ongelmalähiöt Jengirikollisuus Tukholma
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset haluavat vastuun kotoutumisesta maahanmuuttajalle sanktioiden uhalla: “Emme halua Suomen luisuvan Ruotsin tielle”

Purra: Poliisi myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Tanskan ja Ruotsin tiellä – “Ongelmasta puhuttava rohkeasti muulloinkin kuin budjettiriihen alla”

Halla-aho: Poliittisessa keskustelussa monet teemat menevät ihmisillä tunteisiin ja ihon alle – “Maahanmuutto on usein se sokea piste, jossa loogiset argumentit eivät enää päde”

Ulkomaalaistaustaisten jälkeläisillä huikea yliedustus Ruotsin rikostilastoissa: törkeä väkivalta, murhat, tapot ja raiskaukset korostuvat uudessa selvityksessä

Kolme uutta aluetta Ruotsin ongelmalähiöiden listalle – tunnusmerkit rikollisuuden keskittyminen, vaikenemisen kulttuuri ja poliisin vaikeus tehdä työtään

Älä avaa ovea Ruotsissa – rapussa odottaa ryöstäjä

Melkoista menoa Malmössä: ilotulitteita väkijoukkoon ja päin poliiseja
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää