LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Netin .se-päätteisillä kauppapaikoilla saattaa tulla vastaan otsikko: ”Hyvämaineinen ja erittäin kannattava nuorisokoti myynnissä – luvat kunnossa”. Ostajaksi kelpaa kuka vain – vaikka jengirikollinen. Ruotsin poliisin mukaan useita kuntien ja valtion rahoittamia nuorisokoteja pyörittääkin jo järjestäytynyt rikollisuus.
Myynnissä olevia nuorisokoteja hallitsevat yhtiöt, joilla on viranomaisten luvat, tilat ja henkilökunta. Yhtiön toimilupa ei raukea myynnin yhteydessä, eikä kauppaan tarvita viranomaisen lupaa.
Omistajanvaihdoksesta pitää toki ilmoittaa viranomaisille, mutta rikolliset voivat käyttää liiketoiminnassaan bulvaaneja ja nimittää yhtiöiden johtoon ihmisiä, jotka tosiasiassa eivät osallistu laitoksen arkeen.
Nuorisokodeissa hoidetaan syrjäytyneitä sekä rikoksiin syyllistyneitä lapsia veronmaksajien rahoilla. Kunta voi tiettävästi maksaa jopa 10 000 kruunua vuorokaudessa jokaisesta hoitoon sijoitetusta nuoresta.
– Myyjä on voinut kyllästyä nuorisokodin pyörittämiseen, mutta joskus näemme, että kyse on enemmän liiketoiminnasta. Henkilöt, jotka täyttävät vaatimukset myyvät henkilöille, jotka eivät täytä, sanoo talousrikosviraston (Ekobrottsmyndigheten) asiantuntija Sara Persson SVT:n uutisissa.
Ruotsin poliisi julkaisi elokuun lopulla raportin, jonka mukaan rikollisjengit tai klaanit pyörittävät maassa jo useita nuorisokoteja ja laitosten henkilökunta saattaa koostua ainakin osin rikollisverkostojen jäsenistä.
– Lasten sijoittaminen laitoksiin, joissa hoito on puutteellista ja joita vieläpä operoivat ammattirikolliset on äärimmäisen vakavaa, sanoo keskusrikospoliisin komisario Peter Allheim raportin saatesanoissa.
– Koko järjestelmä on epäonnistunut, kun yhteiskunnan huostassa olevat lapset pääsevät karkaamaan ja tekemään törkeitä väkivaltarikoksia kuten murhia.
Vuoden 2023 tammikuun ja marraskuun välisenä aikana nuorisokodeista karattiin poliisin tilastojen mukaan 2865 kertaa.
”Tilanne on todella paha, kun todellisuus muistuttaa karmeaa pilaa”, kuvailee Lisa Magnusson Dagens Nyheterin pääkirjoituksessa. Hänen mukaansa verorahoitteinen hyvinvointi on usein juuri tämänkaltaista: ”Men herregud, miten tämä on edes mahdollista?”
Magnussonin mukaan syyllinen on julkisen sektorin lapsenusko ”hyväsydämiseen ja rehelliseen yrittäjään, joka vain tahtoo hyvää sekä itselleen että muille”. Näin avataan ovet myös rikollisille.
käynti
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
